Kauhean monta juttua on taas kirjaamatta, mutta aloitetaan nyt tästä eli viime maanantain agitreeneistä. Rata oli meille haastava - etenkin, koska ohjaajalla olisi voinut olla vähän parempi fiilis. Tai siis mun fiilis oli ihan jees, vähän ehkä jännitti mennä treeneihin juoksutauon jälkeen.

Otin etumatkaa toiselle hypylle asti ja kutsuin Rinin mukaan. Molemmat rimat tulivat alas ja pituus pärähti palasiksi. Huokaus ja takaisin alkuun esteiden uusintakasaamisen jälkeen. Kiti kysyi, mitä mä oikein meinasin tehdä. Vastasin, että valssin pituuden jälkeen. Siihen Kiti totesi, että anna mennä. Toisella kerralla päästiin jo 6-hypylle saakka, siinä tipahti rima. Putken kautta vein seuraavalle hypylle ja kepeille, kepeille oli tosi tiukka vienti ja käskytys oli myöhässä, joten koira meni auttamatta oikean välin ohi. Otin uudestaan kepeille lähetyksen, siitä onnistui. Lähetin putkeen ja menin muurille vartomaan. Rini tuli putkesta ja päräytti muurin palasiksi tavalla, jota en aiemmin ole nähnyt. Matka jatkui pussiin, hypylle ja sen kautta keinulle, jolta tultiin lentäen alas. Siinä vaiheessa Kiti puhalsi pelin poikki.

Käymämme keskustelu oli erittäin avartava. Kiti kysyi, miksi arvelen, että alkusuoran rimat tulivat alas ja pituus meni palasiksi, samoin kuin muuri. Vastasin, että koiralla tuli kiire mun perään tai sit se vaan ryysii. Kiti ei ollut samaa mieltä, joten sitten sanoin, että teen jotain tosi typerää. Tämän Kiti myönsi: jään nimittäin seisomaan paikalleni. Voi niitä lukemattomia kertoja, kun olen pistänyt samankaltaiset virheet Rinin piikkiin, kun vika oli (yllätys, yllätys) jälleen minussa! 6-hypyn rima tuli alas, koska en tehnyt koiralle tilaa - se ei voinut mun ollessa tiellä nähdä hyppyä. Muurilla sama juttu: menen seisomaan muurille paikalleni, vaikka mulla ei ole jatkoon mikään kiire - Rinihän hakee pussin erinomaisesti. Voin siis rauhassa käydä hakemassa koiran putkelta ja mennä sen kanssa yhtä matkaa muurille. Keinulle mun pitää muistaa hidastaa koiraa, ettei se sieltä liitele yli.

Näiden tiedonjyvästen myötä otimme radan uudestaan. Nyt keskityin, etten jäänyt missään vaiheessa paikalleni seisomaan, vaan olin koko ajan mukana. Alkusuora meni hyvin, valssi onnistui ja A:n kontakti oli hieno. Siirryin Rinin tieltä, jotta se näkisi hypyn, ja rima pysyi ylhäällä. Nyt muistin, että kepeille vienti oli putken jälkeen tiukka, joten hidastin hieman koiraa ennen hyppyä ja aloin hyvissä ajoin käskyttää kepeille menoa. Kepit menivät hienosti. Menin ottamaan koiran vastaan putkelta ja mentiin muurille yhdessä - se pysyi hienosti ehjänä. Jäin jälkeen pussille mentäessä, mutta ehdin juosta Rinin kiinni sillä aikaa, kun Rini taiteili pussin sisällä. Hidastus keinulle ei ihan onnistunut, Rini teki taas lennot. Otettiin keinu uudestaan, ja kolmas kerta toden sanoi: saatiin viimein onnistunut keinun alastulokontakti. Lähetin putkelle, hain taas putken suulta ja mentiin yhdessä puomille. Loppu rata meni ihan ok.

Jospa tästä treenistä olisi jäänyt sitten takkiin jotakin...