Rini Tähtituikkeen kanssa palasimme juoksutauolta takaisin agilitykehiin JAT:n epävirallisissa möllikisoissa, jotka myös JatPailuina tunnetaan. Meidän ryhmä oli järjestämisvastuussa muiden maanantairyhmäläisten kanssa, mutta kisoihin sai osallistua myös itse. 1-luokkien rata oli juuri kasattu, ehdin paikalle lähinnä kuuntelemaan työnjakoja.

Olimme alun perin kuudensina lähtövuorossa, mutta tuomari siirsi meidät ensimmäisiksi, jotta ehdin tehdä vähän töitäkin ;) Vähän kauhistutti aloittaa, kun taukoa on jokunen viikko alla, ja olin jo ehtinyt henkisesti orientoitua lähtemään kuudentena. Noh, rataan tutustumisen jälkeen hain Rinin autosta ja yritin psyykata itseni uudelleen. Eikun koira lähtöön ja menoksi. Rata oli jotakuinkin tällainen:

1305570091_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aloituksessa Rini piti vähän ääntä, mikä sai mut uumoilemaan, tulevatko ensimmäiset rimat paukkuen alas. Käännyin katsomaan koiraa, ja Rini vaikeni :O Jotain sille ilmeisesti on jäänyt päähän lähtötilanneharjoituksista, joita ollaan alkuvuoden mittaan tehty. Ensimmäiset rimat pysyivät kaikki ylhäällä. Näin kaikkinensa rata meni aivan erinomaisesti, vain 11 hypyn rima tuli alas, kun aloin varmistella kepeille vientiä liian aikaisin (rääkäisin "tässä" juuri koiran ollessa hypyn päällä). Kontaktit olivat erinomaiset, kepit aivan mahtavat, Rini aivan mahtava! Parissa kohtaa tuntui, että ohjaus olisi voinut olla vähän sujuvampaakin, mutta aika monelta meidän rataa seuranneelta kuulin, että oli ollut hyvännäköistä menoa. Videolle rataa ei tietenkään saatu, mikä on vähän harmi - olisi ollut kiva nähdä itsekin, miltä ohjaus näytti :)

Kun muita virheitä ei radalle sattunut kuin riman putoaminen, tuloksena oli 5vp. Meidän aikaa en tullut kysyneeksi, mutta ihanneajan alitimme varmaan ihan reippaasti. Emme ottaneet rataa enää uusintana, vaikka siihenkin olisi pientä korvausta vastaan ollut mahdollisuus.

Illan myötä tuli vielä ylläri: sijoituimme Rinin kanssa ratasuorituksellamme kolmansiksi :) Kotiin saatiin paketillinen koirankeksejä, pieni paketti koirien namitikkuja sekä mulle suklaata. Nam! Hyvä harjoitus olisi itsessään jo ollut meille ihan riittämiin, vaan eivätpä koirat ainakaan vielä ole ylimääräisistä herkuista olleet pahoillaan (saati ohjaaja mässyistään) ;)