Me jäätiinkin tyttöjen kanssa Jyväskylään huiliviikolle vähän aiemmista suunnitelmista poiketen. Toisaalta hyvä näin, koska loppuviikosta olisi kuitenkin pitänyt ajaa takaisin, ja nyt päästiin osallistumaan agilitytreeneihin lähes kuukauden tauon jälkeen juuri kisojen kynnyksellä. Kieltämättä oli ihan hauskakin päästä pitkästä aikaa treeneihin, kun treenikaveritkin kyselivät, että ollaanko me nähty joskus ;)

Niemisen Virpi veti meille treenit, tällä kertaa radanpätkää, kun useammilla tuntui olevan kisoja tulossa viikonloppuna. Rata oli tämmöinen:

1278450117_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mittakaava ei ihan pidä kutiaan, kun tuo ohjelma on mitoittanut puomin ylipitkäksi, minkä takia välimatkatkin näyttävät pidemmiltä kuin ne radalla olivatkaan.

Mua jännitti ihan kamalasti. Musta tuntui puomin toiseen päähän päästessäni, että mun jalat on niin heikot, ettei ne kanna eteenpäin ollenkaan. Rata tehtiin ensin kisamuotoisesti vaan läpi heittämällä, toisella kierroksella sai sitten ottaa uusiksi niitä kohtia, joissa oli ongelmia. Alkusuora meni hienosti, putkelle vienti oli aika loiva, mutta onnistui kuitenkin. Rini oikein hörisi pujotellessaan, taisi siis olla pikkuisen kierroksia! Mulla levisi pakka käteen keppien jälkeen, kun olisi pitänyt lähteä viemään hypylle, koska olin myöhässä. Sain Rinin kuitenkin lähetettyä oikealle hypylle ja kutsuttua sieltä okserille (olin siis myöhässä myös silloin, kun olisi pitänyt näyttää koiralle, mihin suuntaan jatketaan). Okserin toinen rima tuli alas, koira katosi vauhdilla putkeen. Keinu meni myös ongelmitta, mutta saattelin turhan pitkälle Riniä hypyille, joten myöhästyin keppien ohjauksesta. Rini teki muistaakseni taas aika loivan kaaren ja ajautui toiseen keppiväliin. Otin kepit alusta, jolloin pujottelu sujui hyvin. Keppien jälkeen en ollut viemässä ajoissa putkelle, joten Rini jatkoi suoraan eteenpäin kehittäen uuden esteen agilityradalle: se juoksi okserin välistä ja hyppäsi korkeamman hypyn pudottamatta kumpaakaan rimaa... Ihan uskomaton elukka. Tässä vaiheessa minäkin nauroin ja kysyin, että mitä ihmettä se touhuaa, jatkettiin siitä putkeen ja radan loppuun.

Otin uudestaan puomin alastulolta toiselle putkelle, jotta saisin keppien jälkeisen hypyn ja okserin toimimaan. Virpi neuvoi puomin alastulolla mieluummin eteenpäin tai sivulle siirtymisen sijaan liikkumaan taaksepäin putkea kohti, koska silloin mun ei itseni tarvitse kuin heittää koira putkeen. Rinin juoksukaari kapeni hiukan, vieläkin se oli loiva, mutta parempi. Emme jääneet jankkaamaan sitä enempää. Keppien jälkeen harjoittelin valssin tekoa nappaamalla koiran nenästä kiinni namilla ja palkkaamalla ennen hypyille lähtöä. Kiinnitin huomiota mun omaan rintamasuuntaan, jotta koira tietäisi aikaisin, minne ollaan menossa. En myöskään saatellut kovin pitkälle hyppyä varten, jotta olisin ajoissa okserilla. Rini tiputti okserin toisen riman uudestaan, epäilimme sen taas syyllistyvän vanhaan syntiin hypätä samaan aikaan, kun mun käsky kuuluu välittämättä siitä, kuinka pitkä matka hypylle on. Kun otimme okserin ensin yksinään kunnon lähetysmatkasta, molemmat rimat pysyivät ylhäällä, sitten otimme hyppykuvion kanssa ja molemmat rimat pysyivät ylhäällä.

Toinen uusintapätkä oli keinulta jatkuva hyppykuvio ja kepeille vienti. Oli aivan upean mahtava tunne, kun keinulta vain heitin koiran hypyille (Rinihän nimittäin irtosi uskomattoman upeasti) ja kepeille vienti oli kuin lasten leikkiä. Palkkasin keppien jälkeen ja heitin koiran vielä putkeen, siihen oli hyvä lopettaa. Voi että jäi treeneistä hyvä fiilis! Nyt voidaan sit jäädä odottelemaan hyvien treenien jälkeisten kisojen fiaskoja ;)

Jyväskylässä on ollut aivan turkasen kuuma. Mun kämppä kuvaa erinomaisesti maanpäällistä helvettiä ainakin lämpötilansa puolesta, kun kuumin päiväaurinko paistaa ikkunoista sisään. Olemme koirien kanssa lähinnä virkistäytyneet uimalla Vuorilammessa, muuten ollaan pidetty lepoviikkoa, jotta jaksetaan taas painaa viikonloppuna.

Torstaina olisi pitkästä aikaa Neven agilitytreenien vuoro, sitä odotan innolla. Muuten katsotaan, mitä kaikkea jaksetaan tehdä näillä kesähelteillä, ei nimittäin näin kuumalla jaksa tehdä juuri mitään. Toivotaan, ettei viikonloppuna ole ihan näin kuuma, vaikkei helle ja hiostava ilma ainakaan Rinin agilityintoon vaikuttanut millään tapaa.