Äiti kutsui jo eilen käymään mökillä, mutta eihän me ehditty, kun päivä meni kaupungilla shoppaillessa, iltapäivä kotona nurmikkoa ajaessa ja illaksi oli jo pakko päästä uimaan Kaunislahteen. Kävin koirien kanssa uimassa yksinäni (jostain syystä rannalla ei kaatosateella ollut ketään muita) ja uinnin päätteeksi vielä pienen lenkin Jaamankankaan metsissä uhmaten kaikkia karhuja ja kaukaasianpaimenkoiria, joista nyt on Jaamankankaan alueella ollut kovasti vaivaa.

Tänään kehtuutti, mutta sain itseni kuitenkin lähtemään mökille ajelemaan. Mielessäni ajattelin, että mökkireissu olisi Seelalle oikein hyvä sosiaalistamisen kannalta, kun siellä on kaksi suhteellisen pientä lasta ja vieraita ihmisiä.

Elisa ja Eveliina osoittautuivatkin oikein erinomaisiksi apulaisiksi nyt, kun olen kahden koiran ajan ehtinyt heitä vähän koulia koiraimmeisiksi ;) Tungin molempien käsiin frolicia ennen kuin otin koiria autosta ja pyysin syöttämään Seelalle. Seela oli frolicit nähdessään sitä mieltä, että tässä on kaksi maailman parasta pikkuihmistä :) Käytiin lasten ja koirien kanssa lenkillä mökkitietä pitkin, ja Elisa ja Eve ihastuivat Seelaan ikihyviksi. Molemmat keräsivät matkan varrelta vattuja, mustikoita ja metsämansikoita ja syöttelivät koirille vuorollaan. Melkein meinasi kyynel tulla silmään ;)

Kamera ei ole koskaan mukana silloin, kun sitä tarvitsisi. Jätin sen kotiin sillä verukkeella, että ulkona oli harmaata ja sadettakin ripotteli, mutta kyllä harmitti. Olisi ollut kiva saada tytöistä ja Seelasta potretti blogiin laitettavaksi ja tietysti muistoksi itselle.

Mökkipihassa koirat saivat riekkua ja juosta, dummy oli suosittu jo kolmen koiran edestä. Edelleen kaikkein fiksuinta liikkumisen kannalta oli yrittää heittää se Rinille, koska Rinin perässä kaikki juoksevat mukavasti ilman mitään konflikteja. Jos Neve saa dummyn, se vaan pörisee kaikille, ja Seela on ainut, joka sen perässä viitsii hömpöttää. Järjestin Seelallekin dummy-voiton, mutta Seela olisi kaivannut peräänsä jahtaajan, jotta sillä olisi ollut hauskaa - mun aussiet taas eivät tätä leikkiä osaa ollenkaan. Rini tykkää olla jahdattava, muttei osaa jahdata itse; Neve jahtaa kyllä, mutta vain Riniä ;)

Äiti oli Seelalle niinkin mieluisa tuttavuus, että se oli heti menossa kainaloon ;) Seela taisi tehdä porukoihinkin niin mieluisan vaikutuksen, että kenties on toivoa, että vielä jonakin päivänä porukatkin katsoisivat karjakoiria ihan toisenlaisin silmin. Siihen on kuljettavana vielä pitkä tie, mutta...

Käytiin lasten ja koirien kanssa vielä poimimassa vattuja. Seela oli koiraporukan nokkelin ja ymmärsi heti, että puskasta kannattaa syödä vattuja omaan tahtiin odottamatta, että joku poimisi niitä ja syöttäisi. Neveltä ei mennyt samaan oivallukseen kovin paljoa kauemmin. Pian vatunkeräystä säesti imelä maiskutus ;) Rini teki kaikkensa nappisilmätuijotuksensa kanssa, ja se tehosikin ihmisporukan nuorimmaisiin, minuun neiti ei sitä enää yrittänytkään ;) Lopulta Rininkin oli todettava, että vattuja saa paljon enemmän ja nopeammin, jos menee puskiin ja ottaa ohjat omiin käsiinsä.

Minä käväisin saunassa lasten vahtiessa koiria, Eveliina halusi ottaa Seelan oikein erityiseksi tarkkailukohteeksi. Kieltämättä tuollainen nappisilmäinen somakasvoinen karjakoiranpentu on vielä hitusen somempi kuin aikuisikään ehtineet aussiet, joista Rini on niin tottelevainen, ettei sitä pahemmin tarvitse vahtia. Kun Neve ei juuri lähde Rinin kintereiltä, homma oli suhteellisen helppo.

Heittelin kylpemisen jälkeen koirille vielä dummya, ja koirat alkoivat väsyä. Rini ja Neve katsoivat taas kertaalleen, kumpi se pomo olikaan, kun molemmat sattuivat dummylle samaan aikaan. Hillittömän rutinan päätteeksi Neve luopui dummysta, mutta katsoi olevansa oikeutettu hyökkäämään, kun Rini otti sen. Rini väisti vikkelänä hyökkäysyritykset ja olisi varmasti antanut takaisin, mutta ehdin väliin ja vein Neven jäähylle autoon. Jäähyn jälkeen neiti oli niin nöyrää, ettei se unelmoinutkaan uudesta tappelusta, vaan väisteli Riniä taas niin kuin se on tähänkin asti näissä tilanteissa väistänyt.

Välikohtauksen jälkeen dummy meni visusti piiloon, kun se nostatti aussieneitien kierroksia niin kovasti. Koirat kävivät vielä uimassa ennen lähtöä. Kotona ne ovat nukkuneet sulassa sovussa. Seela löysi uuden mieleisen nukkumapaikan, jonka kummitädin velvollisuuksia noudattaen laitoin Seelalle entistä mieluisammaksi:

Tyhjennetyssä vaatekaapissa on juuri sopiva kolo pienelle siniselle <3