Töiden jälkeen kiirehdin Linnunlahden kentälle, jonne oltiin Tuijan kanssa sovittu jälleen treenit. Ihanaa, kun joku on potkimassa mua persuksille, jotta saan itseni treenaamaan!

Vilun kanssa tehtiin pari harjoitusta, otin sitten Rinin treenattavaksi. Lapsrukka oli ihan into piukeana, kun se tajusi, että taas tehdään jotain kivaa!

Katselin jo Tuijan treenatessa Vilua alokasluokan A-estettä ja mietin, että voisin Rinin kanssa kokeilla tehdä sitä noutokapulan kanssa. Rini osoitti suurta mielenkiintoa estettä kohtaan jo ennen kuin annoin sille mitään käskyä. Meidän piti hiukan säätää (lähinnä ohjaajan, joka optimistina ajatteli, että tottahan se kylmiltään menee oikein), muttei tarvittu kovinkaan montaa toistoa, kun Rini osasi yhdellä kiipeä-käskyllä mennä A:n yli, hakea kapulan ja tuoda sen takaisin. Kummasti neitiä motivoi, kun oikeasta suorituksesta sai namia, wubban ja vetoleikin mamman kanssa ;)

A-menestyksen jälkeen suuntasin metriselle pk-esteelle. Ongelmana siinä on lähinnä ollut se, että tehdään sitä liian harvoin, ja silloin, kun tehdään, takajalat kolahtaa aina esteeseen. Harjoiteltiin pari kertaa hyppyä niin, että annoin vain hyppykäskyn, ja koiran ollessa hyppäämässä heitin wubban esteen yli palkaksi. Eipä kuulunut pahemmin kolinoitakaan. Sitten vaihdoin wubban noutokapulaan, joskin heitin sen jo ennen kuin koira hyppäsi. Pari toistoa, ja neiti teki hyppy-käskyllä oikeaoppisen hypyn ilman kolinoita, nouti kapulan ja hyppäsi puhtaasti takaisin. Voi mikä taitava pieni aussie-aussie!

Päätinpä pistää onnen koetukselle hakemalla autosta tunnarikapulat. Tein niistä ympyrän, jossa oli kymmenisen kapulaa, samat alkurituaalit kuin aina ennenkin, ja vein sen ympyrän taka-alalle. Palkkasin koiran ja lähetin etsimään. Rini haisteli hyvin, mutta pysähtyi ihmettelemään, kun takaa kuului ääniä. Se keskittyi kuitenkin uudestaan töihin, ja pienen mietintätuokion jälkeen se päätyi tuomaan mulle oikean kapulan. Mun teki mieli kysyä, että mikäs juttu tää nyt on ;) Rini sai siitä tietenkin megalopalkan, joka koostui namista ja wubbasta, ja tajusinpa kerrankin jättää tunnarin siihen, kun tuli oikein nappisuoritus.

Sitten kaukoja. Lelupalkka on ehdottomasti paras. Rini teki hyvät vaihdot, mitä nyt hieman hiipi eteen seiso-istu -vaihdossa. Ottaen huomioon, että seisoin koirasta sellaisen metrin päässä, se oli oikein mahtava suoritus. Olin jo tässä vaiheessa niin fiilareissa koko treenistä, etten meinannut pysyä nahoissani. Wubba on palkkana kyllä ihan über.

Lopuksi vielä liikkeestä istuminen wubballa palkaten. Leikittiin siinä lopuksi, tehtiin vähän seuraamiskäännöksiä, molemmilla oli ihan mielettömän hauskaa! Näin onnistuneita treenejä lisää, kiitos!