Varasin Helmisen Hannalta parit yksärit tokoa varten, kun voittajaluokan liikkeiden kanssa on ollut ongelma jos toinenkin. Tänään menimme Rinin kanssa ensimmäistä kertaa oppiin, ja tultiin paljon viisaampina takaisin.

Aluksi vähän juteltiin, kerroin meidän taustoista ja ongelmista. Lähdimme puimaan luoksetuloa ihan ensin. Olemme harjoitelleet kiertämistä, ja sitä päätettiin kokeilla tähänkin. Uutena vinkkinä saatiin, että kiertämistä voi tehdä kahdella esineellä niin, että itse seison esineiden (esim. puutarhatuoli) välissä ja lähetän koiraa kiertämään vuorotellen molemmille puolille. Tämän on tarkoitus olla leikki, mutta leikin lomassa voi treenata pysäytyksiä, tai sit vaikka tunnarikapulan kuljetusta. Kokeilimme Riniä juoksuttaa ja saada se kiertämään kassia, mutta Rini oli niin innoissaan, että se tarjosi vaan kassin yli hyppimistä. Tätä treenataan kotona lisää.

Pysäytysten suurin ongelma on, että Rini on oppinut, että kun annan käskyn, se hiljentää ensin ja sitten vasta pysähtyy. Avain hyvään suoritukseen on siis, että tehdään miljoonalla juokseminen ja pysähtyminen molemmat huippukivoiksi. Treeneissä luoksetuloa treenatessa tehdään vaan suoria luoksetuloja ja palkataan esim. lelulla ihan edestä. Pysäytysten kanssa saatiin kotiläksyksi kokeilla useita kertoja, millä saadaan paras tulos: namilla, lelulla, kepillä, kiertämisellä vai jollain muulla. Pysäytysten kanssa käytetään voimakasta vartaloapua periaatteella, että kun käsky tulee, koiran pitää lyödä liinat heti kiinni. Namilla ja lelulla voi treenata niin, että heitän namin/lelun kauas, koira lähtee perään, ja kun se saanut namin/lelun, annetaan luoksetulokäsky, sen jälkeen pysäytyskäsky korostetulla vartaloavulla ja heti uutta lelua tai namia kehiin.

Seuraavaksi puitiin kaukokäskyjä. Meillä ongelmana on ollut edistäminen ja poikittaminen. Ongelman ydin on siinä, että Rini nojaa suurimman osan painostaan eteen esim. maasta seisomaan noustessaan, mikä taas hankaloittaa jatkoa, jossa pitäisi jatkaa liikettä taakse. Siispä nyt opetan Rinille seisomisen idean niin, että vien namin sen ollessa maassa etukäpälien välistä mahan alle, ja kun neiti nousee pystyyn, se saa palkan. Periaatteessa se siis vaihtoja tehdessään peruuttaa, mutta sen idea on vääntää koiralle rautalangasta, että sen tulee kaukoissa pelata takapäällään. Me hiotaan nyt vaan maahan-seiso-maahan -vaihtoja jonkun 50-100 toistoa, sitten rakennan esim. laudasta koiran ympärille kaukalon, jonka kanssa ryhdyn opettamaan sitten aikanaan etäisyyttä.

Tunnareissa olen oppinut tänään ihan hurjan paljon. Oikeastaan juuri mikään, mitä tähän saakka olen tehnyt, ei ole ollut oikein - tekemissämme harjoituksissa on toki se hyvä puoli ollut, ettei liike ole idealtaan Rinille aivan vieras, ja sillä on liikettä varten suhteellisen hyvä pohja ;) Unohdetaan kuitenkin namit ja saman kapulan käyttö omana. Tunnaria on hyvä harjoitella muina vuodenaikoina varvikossa, talvisin lumihangessa. Treenataan jatkossa niin, että levittelen lumipenkkaan epätasaiselle alustalle hajuttomia kapuloita sikin sokin ympyrään jonkun kymmenkunta kappaletta. Sitten otan oman, pyöritän käsissä, merkkaan sen ja näytän koiralle niin, että se saa haistella sitä. Kerron, että se on oma. Laitan kapulan hajuttomien joukkoon, annan koiralle namin ja sitten hyvin rauhallisesti annan sille käskyn etsiä oman. Kun koira tuo oman, sille annetaan megalopalkka. Jos se tuo väärän, sanon, ettei se ole oma, ja kehotan etsimään uudestaan. Homma keskeytetään, jos kolmannen yrityksen jälkeen vielä on väärä. Jos koira alkaa nostella kapuloita, siihen puututaan heti. Tää harjoitus tehdään aluksi ihan läheltä niin, että olen kyykyssä koiran vierellä, ja lähdetään vaikeuttamaan niin, että laitan oman, siirryn koiran kanssa toiseen paikkaan kapuloiden äärellä, palkkaan namilla ja lähetän. Mikään muu ei siis muutu kuin näkökulma, josta koira kapuloita katsoo. Kun oikea kapula löytyy hyvin paikasta huolimatta, ryhdyn lähettämään koiraa kapuloille metrin päästä, mutta aina niin, että vien kapulan koiran kanssa. Ja aina on uusi oma kapula, ei koskaan peräkkäin sama, ettei koira opi etsimään esim. omaa hajuaan.

Ihan viimeisenä otimme vielä metallinoutoa. Hanna sanoi, ettei mun tarvitse nipottaa otteesta, siitä ei lähde pisteitä. Ryhdyttiin palkkaamaan koiraa tuomisesta lelulla, jotta koiralla olisi aina kiire takaisin kapulaa tuodessaan. Lisäksi mun pitää jatkossa tarkkailla, kuinka paljon Rini leikkii kapulalla - siitä kun lähtee turhaan pisteitä ylemmissä luokissa. Saalistusleikkiin puututaan myös heti, ettei siitä tule tapaa. Saalistusta voi hellittää niin, että opetan koiran kiertämään kapulan taakse, ja kun koira kierron jälkeen nostaa kapulan, se saa heti palkan.

Pää on ihan täynnä ajatuksia ja olen ihan täynnä tekemisen intoa. Hanna tykkäsi Rinistä kovasti ja kehui meidän yhteistyötä. Kokeita ajatellen mun pitää opettaa Rinille relaamiskäsky, jotta se osaa kokeessa ottaa rennosti, jos tulee esim. lyhyt tauko jostain syystä. Relaamiskäsky auttaa yleensä myös ääntelemisongelmaan, mikä olisi meille oikein hyvä - Rini kun alkoi ääntelehtiä heti tänäänkin, jos ei mitään sen mielestä fiksua tehty. Se auttaa myös siinä mielessä, että voin tehdä koiran kanssa pitempiä treenejä, kun välissä on pieniä lepohetkiä, joissa koira voi nollata kaiken, eikä sen tarvitse ajatella mitään. Relaaminen opetetaan niin, että käsken sen maahan, annan käskyn ja laitan sen eteen namin, johon se keskittää huomionsa. Lisäksi mun olisi hyvä opettaa Rinille valmistelevat käskyt paikkamakuuseen, kaukkareihin ja luoksetuloon, jotta koira tietäisi ennen liikkeen alkua, mitä ollaan tekemässä.