Eilen kävimme Ellin ja Katlan kanssa treenailemassa Laajavuorella jonkun hotellin parkkiksella. Löydettiin rauhallinen soppi kaikenmaailman rakennustyömaan rojujen viereltä.

Tehtiin aluksi paikkamakuu. Minä menin piiloon rakennusjätelavan taakse ja kyykin siellä aikani. Ellin ja Katlan säätäessä kävin sitten välillä palkkaamassa Rinin. Ei tehty pitkää pätkää, palkkasin neidin, ja sitten kävin vähän häiriönä kävelemässä Katlan ympärillä ensin yksin ja sitten Riniä seuruuttaen.

Palkkasäätäjäisten jälkeen menimme tekemään tunnaria. Tein Hannalta saamieni ohjeiden mukaan, levittelin kapulat, otin oman, merkkasin sen ja pyörittelin käsissä. Näytin koiralle. Laitoin sen hyvältä näyttävään rakoon, palkkasin koiran ja lähetin töihin. Eka harjoitus oli tosi hyvä, Rini otti oman, ja se sai siitä megalopalkan. Tyhmä ihminen himoitsi tehdä toisen, jossa Rini sitten oli jo niin innoissaan, että se alkuun toi väärän kapulan ja alkoi sitten nostella muita. Annoin sille palautetta, ettei tuollainen käy, ja sitten ihan selkeästi näki, että neiti alkoi taas ajatella. Ajattelun tuloksena nousi oikea kapula. Tästä teen päätelmän, että me tehdään kerrallaan se yksi toisto, ja se on siinä.

Sitten harjoiteltiin kaukoja, seiso-maahan -vaihtoa, sitäkin saamiemme ohjeiden mukaan. Kivasti meni.

Luoksetulon pysäytyksissä namilla vauhti hiipui loppua kohti, mutta siitä ei tässä erillisessä pysäytysharjoittelussa pitänyt nipottaakaan. Namilla toimii hyvin, pysäytykset alkoivat muutaman toiston jälkeen. Tein väliin myös lelulla, mutta siinä tulee n. 5 toiston jälkeen se ongelma, ettei Rini tiputtakkaan lelua, vaan ryntää se toinen suussaan lelulle. Lelulla sen sijaan on parempi vauhti. Pitää vielä kokeilla kepeillä, kunhan tässä metsään pääsee.

Lopuksi harjoittelimme kiertämistä. Toisena kiertoesteenä oli betonilaattojen kuljetuslava (betonilaatat siis edelleen kyydissä) sekä se samainen jätelava, jonka takana olin aiemmin piilossa. Betonilavan neiti kiersi hienosti, kun se oli suhteellisen pieni, mutta se jätelava oli liian iso: Rini jäi joka kerta urputtamaan lavan reunalle, eikä lähtenyt liikkeelle ennen kuin annoin ihan painokkaan käskyn. Rini toisaalta kiihtyy kiertämisestä niin paljon, että sekin aiheuttaa komentamista. Mietin ensin, että kuinka painokkaasti voin komentaa aiheuttamatta painetta leikkiin, mutta toisaalta Rini tykkää kiertämisestä niin paljon, että se tuskin säikähtää, vaikka vähän painokkaammin sanonkin. Pitää jatkossa valita kierrettävät esineet paremmin. Itse kiertäminen toimi hyvin, en pysäytellyt välissä tai mitään: harjoiteltiin vaan.

Tehtiin välissä relaamisharjoitus, jotta Rini voisi vähän tasata henkeä. Palkkauksen jälkeen ei enää yrittänyt ryömiä namille, vaan jäi odottamaan kiltisti.

Lopuksi otin vielä betonilavan kiertämistä tunnarikapula suussa. Kolme kierrosta on liikaa, todisteena on hampaanjäljet kapulassa. Tein yhtä ja kahta kierrosta, niillä piti nätisti.

Treenin päätteeksi käveltiin Ellin kanssa metsän poikki takaisin, ja tytöt saivat riehua. Mulla on kamera täynnä kuvia reissusta, myös Ellin ottamia treenikuvia ja sitten tietenkin tyttöjen leikeistä. Puran kuvat koneelle, kunhan jaksan, ja lisään jälkeenpäin.

Me ajeltiin tänä aamuna kotiin. Juhlistimme Rinin kanssa kotiinpaluuta nukkumalla päikkärit omassa sängyssä vierekkäin, ja kylläpä nukuttiinkin makeasti! Hassua, miten tuntuu, että kotoa on lähtenyt viikkoja sitten, vaikkei oltu poissa kuin neljä päivää. Päivittelen sivuille tuloksia joutessani. Nyt pitäisi purkaa tavarat reissun jäljiltä ja yrittää palata arkeen.