Tänään oli sellainen syyhy sormenpäissä, että piti lähteä ulos treenaamaan. Melkein otin metallinoutokapulankin mukaan, mutta sitten aattelin, että jos käydään samalla lenkillä, niin sitä on hankala kuljettaa mukana. Pakkasin siis mukaan vain makkaraa ja naksuttimen.
Kukkosensaareen mentäessä joudutaan kävelemään sellaisen purukentän läpi, joka lienee entisen Timberjackin maita, jonne piiloteltiin puutukkeja. Se on muuten talvisin oivaa koiranjuoksutusmaastoa. No joka tapauksessa sinne mentiin ja otettiin vähän tokoa.
Aussiet osaa varmaan lukea ajatuksia. Aattelin ensin, että otan luoksetulon pysäytystä maahanmenolla, mutta kun Rini lähti hyvällä vauhdilla ja tuli ripeästi koko matkan, muutin sitten mieleni ja halusinkin suoran luoksetulon. Kun sitten koira pääsi kohtuulähelle, naksautin naksuttimella, että upee juttu ja palkka tulossa. Sit koira meni itseksiään maahan
Otettiin jokunen toisto luoksetulossa, kaikissa oli yllättäen kiva vauhti, mitä ihmettelen kovasti. Ei se ennen vaan oo noin toiminu... Otettiin myös seisomista pysäytyksenä takapalkan kanssa, mutta nää vaatii reeniä lisää.
Liikkeestä istumistakin harjoiteltiin vähän, hyvä se ehkä on opetella aikaisemmin kuin jättää ihan viime tinkaan. Yllärillä se onkin nyt sitten kauhean vaikea juttu tai sit Rini oli taas vaan prinsessatuulella, ettei voinu takapuolta laittaa märkään maahan. Seisominen olisi tänään maittanu paremmin. Naksuttimella naksuttelin ja palkkasin oikeista suorituksista. Kyllä se sieltä tulee, kunhan lamppu ensin syttyy.
Lopuksi pienet pätkät seuraamista. Kontakti tahtoi välillä laskea ja väljähköähän tuo on, mutta ehkäpä se siitä. Eihän me niihin tokokisoihin oltu vähään aikaan menossakaan.
Kukkosensaaressa ei ollut ketään. Mie kastelin lenkkarit läpimäriksi, ja kun pimeä pääsi yllättämään, sieltä sai haparoimalla etsiä tien kotiin. Perille kuitenkin päästiin. Pitäisi etsiä uusia lenkkeilymaastoja, nää samat vanhat alkaa olla jo niin perin pohjin koluttuja, ettei niillä ole enää mitään uutta tarjottavaa.
Kommentit