Olipa ehkä mielenkiintoisimmat vepetreenit ikinä, tosin ei niinkään varsinaisten treenien sisällön takia vaan siksi, että koira on keksinyt itselleen uutta huvia. Ilmeisesti taloutemme uusin osapuoli pisti meidän lauman arvojärjestyksen Rinin mielestä uusiksi, joten se kokeilee, olisiko sillä mahiksia johtajan pallille.

Rinin mielestä oli kohtuutonta, että se joutuu odottelemaan vuoroaan vepeilemään, joten se piippasi rauhattomasti koko ajan. Aattelin itse tietysti, etten huomioi, niin ei saa neiti sellaista käsitystä, että piippaamalla saa huomiota. Noh, Rini siitä meni asteittain eteenpäin siihen saakka, kunnes se alkoi haukkua, ulvoa ja komentaa ihan kunnolla. Siinä vaiheessa vihelsin pelin poikki ja käskin pitää turvan kiinni. Ja kas kummaa, koira ei piipannut sen jälkeen enää kertaakaan.

Oli tietysti liikaa pyydetty, että loppu treenistä voisi mennä hyvin. Aloitettiin harjoitukset veneen haulla ensin ihan lyhyellä matkalla muistutellen mieleen, mikä jutun juoni oli. Rini haki veneen moitteettomasti lyhyeltä matkalta. Kun vene sitten soudettiin kauemmas ja lähetin Rinin venettä hakemaan, se lähti omalle huvitteluretkelle rantaan syömään heinää ja pyydystämään veden alta kuvitteellisia elukoita. Kun suurin huvi siitä oli saatu irti, se lähti kunniakierrokselle kaikkien katselijoiden luo. Mun ei sitten auttanut kuin vähän muistuttaa koiraa, että idea täällä oli tehdä töitä. Uusi lähetys, koira sinkaisi matkaan kuin raketti ja toi veneen taas moitteettomasti rantaan. Et ei se osaamisen puutteesta taida olla kiinni... Kolmannella kerralla Rini kääntyi vain kerran katsomaan, että oonko mä nyt ihan tosissani lähettämässä sitä veneen hakuun, ja lähti ensimmäisestä kehotuksesta.

Toisella kierroksella otettiin veneestä hyppy pitkällä matkalla. Rini hyppäsi hyvin ja ui reippaasti rantaan. Ilmeisesti siihen mennessä oli pahimmat murkkuilut murkkuiltu ja testit testattu.