Rini pitää minuu varmaan täysin mielikuvituksettomana.

Olin aamulla melkein reipas. Olin nousemassa ylös yhdeltätoista, mutta sitten Rini levautti ruhonsa mun kainaloon ja nukahdin uudestaan. Otus voi siis syyttää itseään, ettei päässyt yhtään tavallista aikaisemmin ulos. Rinin vieressä oli ihanan lämmin nukkua. Näin koko yön ja aamun kummallisia unia.

Rini oli aamulla vähän tuskaisen oloinen (noin tupla-annos ruokaa illalla ei ole voinut olla osallisena siihen), joten päätin pitää kiirettä lenkille lähdössä. Lähdimme sitten, mun jalka muistutteli ikävästi, että eilen on tehty hommaa ja työtä vähän liikaakin. Rinillä oli sama meno päällä kuin ennenkin, joten ilmeisesti hieronta esti lihaksia kipeytymästä.

Alkuun taas nuuskuteltiin tavan mukaan. Mietiskelin siinä odotellessani sunnuntain möllitokoa ja sitä, miten siitä hengissä selviän. Kaksi minuuttia paikallaoloa (eli mun kohdalla seisomista) on aika paha pala. Pitänee ottaa yhteyttä sinne ihmisiin ja kysellä, voisiko siihen järkätä jonkin erikoisjärjestelyn...

Matka jatkui. Kiertelimme ja kaartelimme metsässä, sitten oli treenien aika. Luvassa oli seuraamista, ensin hihnan kanssa ja ilman. Päätin kokeilla Miimin antamia neuvoja käytännössä. Riniä ei alkuun olisi kiinnostanut seurata ollenkaan, kun se ei nähnyt palkkaa olevan tulossa, mutta melko pian se käsitti, että vaikkei palkkaa näy, se seuraaminen on silti ihan kannattavaa. Treenasimme vasemmalle kääntymistä, mikä on meillä ollut yksi murheenkryyni, mutta sekin sujui jotenkuten. Parin seuraamispätkän jälkeen kokeiltiin jääviä liikkeitä.

Maahanmeno sujui tänään erinomaisesti. Liiankin hyvin, koska Rini oli päättänyt unohtaa liikkeestä seisomisen kokonaan. Kolmella kerralla se meni seiso-käskystä maahan, ekalla kerralla huomasin liian myöhään, kahdella muulla kerralla korjasin. Mie päätin, että me ei edetä missään, ennen kuin Rini tekee kerran oikein. Heti päätöksenteon jälkeen Rini teki oikein. Upeaa. Palkkasin jäävien liikkeiden seuraamiset, kun Rini seurasi niin hienosti.

Huomasin siinä viimeisen seisomaanjääntiharjoituksen alussa, että Rini oli alkanut jätättää seuratessa aika paljon. Mikäs juttu tää on, kun namit kuitenkin kelpaa ja intoakin olevinaan oli? Kävelin jonkin matkaa vähän reippaammin, innostin koko ajan lisää, loppuun heitin lelua, jonka perään neiti sai sinkaista suoraan seuraamisesta. Jätättäminen katosi sen sileän tien. Tein vielä pari seuraamisharjoitusta, hyvin lyhyitä ja innostavia. Kun ne sujuivat niin hyvin, lopetettiin treenit siihen. Viimeisen seuraamispätkän palkkaus tökki pahasti, kun narupallo lensi puuhun ja jäi oksaan kiinni. Mie sitten kiroilin ja kipeällä jalallani kurkottelin sinne korkeuksiin kepin avulla saadakseni pallon takaisin. Kyllä se vaati hermoja ja kärsivällisyyttä, mutta sieltä se sitten saatiin kuitenkin alas.

Luoksetuloista viimeinen oli tänään paras. Alkuun Rini antoi ymmärtää, ettei se jaksa pitää kiirettä, mikä mun mielestä taas oli ihan absurdi ajatus siinä valossa, että neiti oli lenkille tullessa vetänyt taas pyllyrallia. Tein kolme toistoa, toinen oli ensimmäistä parempi, muttei vieläkään tarpeeksi nopea. Viimeiseen otin lelun kaveriksi, ja jopas alkoi vauhtia tulla mukaan.

Metsälenkin loppumatka harjoiteltiin seisomista, kun se selvästi tarvitsi hiukan preppausta. Saatoin yhtäkkiä vain sanoa Rinille käskyn seisoa, se seisoi, josta sitten palkkasin. Josko se sieltä muistuisi mieleen sekin.

Kotimatkalla tapahtui jotain odottamatonta. Rini tuli ihan oma-aloitteisesti viereen seuraamaan ja odotti namia. Pakkohan sitä oli palkata, kun se siihen vielä ihan itse tuli kontaktia hakemaan. Huomasin vaan harmikseni, että se meidän seuraaminen oli aika väljää. Pitää varmaan väliin ryhtyä taas palkkaamaan vähän tiuhemmin ja siinä samalla opettaa se oikea seuraamispaikka.

Oli muuten jännä, että tänään mulla kädet taas vispasivat ja palkka tuli mistä sattui. Siinä vaiheessa, kun alkoi taas sormia kihelmöidä koiran hampaiden jäljiltä, muistui mieleen Miimin palkkausvinkki. Kas kummaa, kun neidin hampaat eivät enää lopputreenin aikana kilahtaneet kipeästi sormiin, kun se palkkauspaikka oli taas vakio... :)