Olin viikonloppuna Jyväskylän reissun puitteissa perehtymässä koiran kouluttamiseen Tommy Wirenin johdolla. Lauantain ja sunnuntain aikana tuli istuttua n. 11 tuntia kuuntelemassa ja näkemässäkin, kuinka uuden liikkeen opetuksessa kannattaa lähteä liikkeelle, ja muutenkin tuli perehdyttyä koiran toimintaan. Kirjoittelen tänne ylös muistiinpanot, jotta niihin voi sitten palailla myöhemminkin (ja sikäli, kun tätä meidän uutispalstaa joku joskus erehtyy lukemaan, voivat hekin hyödyntää).

Miten koira oppii?

Oppimiskyky on rajallinen
- harjoittele koiran kanssa vain yhtä asiaa kerrallaan, mutta opettele itse lisää asioita niin paljon kuin jaksat (tähän voisin huomioida palkkaamisen: milloin palkataan, missä palkataan, mihin palkataan. Palkkauksen pitää tulla nopeasti!)
- koiralle riittää 1-5 min harjoitukset uutta asiaa opetettaessa
- lyhyitä harjoituksia voi olla useampia päivässä, mutta ne eivät saa olla erilaisia
- koira jaksaa keskittyä kunnolla vain 2-3 lyhyeen harjoitukseen yhdellä kertaa (aika hyvä menetelmä on tehdä 2-3 viiden namin kekoa: harjoitus loppuu siihen, kun koira on palkattu oikeista toiminnoista)
- jos koiran pitää harjoitella useita päiviä peräkkäin, harkitse mitä harjoittelet ja kuinka paljon kerralla (koiran mielenkiinnon ja innostuksen saa tuhottua aika nopeasti, jos samaa liikettä tekee samalla tyylillä hirmuisen monta kertaa päivässä)

Vahvisteet ovat koiran moottori
- vahvistaminen tarkoittaa koiran toiminnan lisäämistä
- koiran palkitseminen on positiivista vahvistamista (R+)
- rankaisu tarkoittaa koiran toiminnan vähentämistä
- koiran palkkion poistaminen on negatiivista rankaisemista (P-)

Kannattaako rankaiseminen?
- jos kouluttaminen perustuu koiran palkitsemiseen, palkitsemisen vastakohta on palkkion poistaminen, ei kieltäminen, estäminen tai fyysinen rankaiseminen
- rangaistus EI opeta koiralle oikeaa tapaa toimia siinä tilanteessa
- rangaistuksella ei myöskään saavuteta pysyvää käyttäytymistä

Menetelmiä ei kannata sekoittaa
- harjoitus tai siihen liitetty käskysana ei saa sisältää samanaikaisesti mahdollisuutta palkkioon tai rankaisuun (uhka & lupaus)
- toiminnasta tulee epävarmaa ja vastahakoista, jos käskysanaan sisältyy palkkio oikein tehtynä, mutta rangaistus virheellisesti tehtynä

Heti ei kannata tavoitella täydellistä suoritusta
- pidä harjoitusten alkuvaiheessa etäisyydet lyhyinä niin, että koira saa palautetta mahdollisimman nopeasti ja usein
- onnistumisten suuri määrä motivoi koiran vaativimpiin suorituksiin jatkossa
- asiat voidaan opettaa koiralle hyvin tai kiireellä. Hyviin tuloksiin päästään vain huolellisuudella ilman kiirettä

Suunnittele koulutus etukäteen
- tee aina koulutussuunnitelma itsellesi
- mieti yksityiskohtaisesti, mitä asiaa tarkalleen ottaen alat kouluttaa
- käy suunnitelma vaihe vaiheelta läpi mielessäsi paikalla ilman koiraa
- koiran kanssa keskityt vain suunnitelman toteuttamiseen
- jos et onnistu, keskeytä koulutus ja suunnittele uudestaan (HUOM! Tee tämä ilman koiraa!)

Koulutuksen tulee olla kannattavaa molemmille osapuolille
- sekä kouluttajan että koiran on koettava harjoittelu yhtä kannattavaksi
- rakenna harjoitukset sellaisiksi, että onnistutte. Älä yritä liikaa
- älä kouluta, jos olet hermostunut tai väsynyt
- seuraa aktiivisesti muiden harjoittelua - niistä oppii eniten
- koirasi tekee aina parhaansa, jos itse olet kannustava

Jos et tiedä, kysy eläimeltä
Jos et tiedä, mikä toimii palkkiona, kysy eläimeltä
Jos et tiedä, mitä eläin osaa, kysy eläimeltä
Jos haluat mielipiteen, kysy ihmiseltä; jos haluat faktaa, kysy eläimeltä
-J. Allen Boone


Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat kolme tekijää:
   1) lajiominaisuudet                     2) terveydentila                                  3) oppimishistoria
             - saalistaja                              - kunto                                               - aikaisemmat kokemukset
             - laumaeläin                            - henkinen ja fyysinen tila                    - kasvuympäristö
             - vietit                                    - kivut                                                - pentuajan koulutus
             - perimä                                                                                          - oppimisnopeus
             - rotuominaisuudet

Käyttäytyminen on kaikkea sitä, mitä kuollut eläin ei tee. Koulutus on käyttäytymisen muokkaamista. Koulutettaessa pitää ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Viettirakenteet eivät muutu lajista riippumatta (koiraa ei saa käyttäytymään kalan lailla). Ylireagointi ja sijaistoiminnat ovat mahdollisia ylikuntoisella koiralla (pää ei kestä, ettei pääse toimimaan. Perimällä tähän voi vaikuttaa). Pentuajan kasvatuksella ja koulutuksella vaikutetaan kehittymiseen ja luovuuteen. Kriittisin aika ovat ensimmäiset 16 viikkoa, puoli vuotta, mutta periaatteessa koko ensimmäinen vuosi.

Pennun saamisen jälkeen tärkein yksittäinen elementti kasvattamisessa on sosiaalistaminen. Pennulla on 16 viikon aikana halu tutustua ympäristön uusiin ärsykkeisiin. Uusien ärsykkeiden voimakkain tutkimisvietti on n. 5 viikon iässä, mutta alkaa tämän jälkeen laskea (pentu teloo itsensä herkästi). Viiden viikon ikäisenä alkaa vaikuttaa em. vietille vastakkainen vietti: pyrkimys (kasvava herkkyys) välttää uusia ärsykkeitä. Ensimmäiset 16 viikkoa ovat siis mahdollisuuksien ikkuna: pentu pitää tutustuttaa kaikkiin niihin asioihin, joiden kanssa sen pitää eläessään tulla toimeen.

Toiminta on palkitsevaa: toiminnasta saadaan palkkio = tottelevaisuus. Tottelevaisuutta on sitä helpompi opettaa koiralle, mitä nuorempi on. Vanhempana opettaminen on hitaampaa. Pentuajan koulutuksella nopeutetaan.

Varuillaan olo on koiralle elämisen ehto: koirilla on vahva vietti säilyä hengissä, juontaa siitä, että eläimet syövät toisia eläimiä (ihminen syö muita eläimiä, mutta muut eläimet eivät syö ihmisiä). Ihmisellä samat vaistot ovat siis olemassa, mutta olemme tottuneet turvalliseen elämään.

                ÄRSYKE
                REAKTIO
                VAHVISTAMINEN
Vahvisteen ajoitus ja laatu ratkaisevat, mikä reaktio vahvistuu (tietyssä tilanteessa millainen palaute --> vaikuttaa). Siellä missä on silmät, on ajatukset.

Vahviste

- eläin määrittelee
- lisää toimintaa
- mikä tahansa minkä eteen eläin tekee töitä (lisää toimintaa, koska eläin tavoittelee sitä)

tehokas vahviste
- välitön
- ansaittu
- arvostettu

vahvisteen osa-alueet
- ajoitus
- kriteeri --> vaatimustaso
- vahvistetiheys

rankaisu
- eläin määrittelee
- vähentää toimintaa
- ajoitus ja voimakkuus, kriittisyys
- aiheuttaa epävarmuutta, pelkoa ja aggressiota
- yleensä huono ajoitus
- ei opeta oikeaa tapaa toimia

Palautteen eteen pitää joutua tekemään töitä ja sen pitää olla arvostettua - pitää olla harvinaista herkkua tai kivaa. Pakkosiedätys saa sammumaan (esim. pallohullu koira päiväksi pallomereen). Vahvisteen pitää tulla välittömästi. Vahviste vahvistaa koiran senhetkistä käytöstä, rankaisu vähentää --> ei vastakkainasetella (vahviste hyvä; rankaisu paha). Toiminnan vähentäminen toiminnan lisäämiseksi on aika huono idea (ei lauseenakaan toimi...). Rankaisu ei kerro, mitä tulisi tehdä, vaan mitä ei kannata tehdä.

1. Kouluttajan oma toiminta
- miten suhtaudut tilanteisiin
- miten ennakoit tilannetta
- miten toimit koiran näkökulmasta

2. Tarkka palkitseminen
- mikä toimii palkkiona
- mistä asiasta palkitaan (reaktio/toiminta)
- mihin palkitaan (koiran sijainti)
- kuinka monta kertaa
- toteutuuko vahvistetiheys ko. treenissä

3. Apuvälineiden käyttäminen
- mitä apuvälineitä käytetään (riimua, remmiä, flexiä, pilliä, naksutinta, kohteita...)
- miten kyseistä välinettä tulisi käyttää (onko ehdollistettu/yleistetty jokin väline toimivaksi)
- mikä tarkalleen ottaen on reaktio, mihin apuvälinettä, esim. naksutinta, käytät
- kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen edellyttää

Toiminnan aikaansaaminen positiivisen vahvisteen avulla

1. Toiminnan poimiminen
- tarkoittaa, että kouluttaja vain odottaa, että koira tarjoaa haluttua käytöstä ja kun näin tapahtuu, niin kouluttaja vahvistaa käytöksen esim. naksuttimen avulla, ja palkitsee koiran
- tapa soveltuu toimintoihin, joita koira luonnostaan tekee helposti, esim. istuminen

2. Toiminnan vaiheittainen suuntaaminen
- tarkoittaa, että toiminta pilkotaan pieniin osiin ja edetään vaiheittain oikeansuuntaisesta toiminnasta kohti lopullista tavoitetta
- tapa soveltuu monumutkaisiin toimintoihin, esim. noutokapulan hakuun (ensin opetetaan nostamaan, sitten pitämään suussa, kulkemaan kapula suussa, luovuttamaan, ja sitten vähitellen yhdistellään)

3. Toiminnan aikaansaaminen aiemmin opetetun kohteen avulla
- naksutinkoulutuksessa käytetään paljon kohteita
- koira on ensin opetettu koskettamaan jollakin ruumiinosallaan tiettyä pintaa, kohdetta, ja tämä kosketus voidaan siirtää edelleen toiseen kohteeseen
- kohteiden avulla voidaan esim. opettaa koira sammuttamaan valot, kulkemaan agilityssä kontaktipintojen kautta, sulkemaan auki jääneet kaapin ovet, tulemaan oikeaan paikkaan sivulletulossa, hyppäämään esteen yli jne.

4. Toiminnan aikaansaaminen houkuttelun avulla
- tarkoittaa, että koira houkutellaan esim. ruuan avulla suorittamaan tietty toiminto
- houkuttelun väline on kuitenkin häivytettävä hyvin nopeasti, jotta siitä ei muodostu osaa käytöksestä

HUOM! Liikkeet kannattaa viedä pitkälle, ennen kuin lisätään vihjesana.

***

Kokemus yksistään voi olla raaka opettaja

Toiminnan lisääminen ja vähentäminen:

+ positiivinen vahviste
     lisää toimintaa: jotain koiralle miellyttävää lisätään ympäristöön ja koiran toiminta lisääntyy

- negatiivinen rankaisu
     vähentää toimintaa: jotain miellyttävää vähennetään koiran ympäristöstä ja koiran toiminta vähenee

+ negatiivinen vahviste
     lisää toimintaa: jotain epämiellyttävää vähennetään koiran ympäristöstä ja koiran toiminta lisääntyy

- positiivinen rankaisu
     vähentää toimintaa: jotain epämiellyttävää lisätään koiran ympäristöön ja koiran toiminta vähenee

Positiivista rankaisua tulisi käyttää vaarallisen toiminnan poiskitkemiseen. Rangaistusta käytetään vain kerran: jos rangaistaan, rangaistaan niin hyvin, ettei tee enää (kerta riittää). Jos perusteltua, 1-3 kertaa riittää, jos on oikea toiminta olemassa (opetettu koiralle aiemmin!) Positiivista rankaisua voi kutsua myös "hätäjarruksi" --> mitä pitäisi tehdä enemmän? Samaan asiaan ei saa liittää sekä uhkaa että palkkausta!

AJOITUS

Vahviste
- milloin
- mistä
- kuinka monta kertaa

- ole täsmällinen
- ole johdonmukainen
- tärkein asia kouluttajalle
- vaatii jatkuvaa harjoittelua
- yleisin koulutusvirhe

Käyttäytymisanalyysi

aikaisemmin tapahtunut:
- millä saadaan aikaan
- miten saadaan aikaan

käyttäytyminen:
- minkälainen käyttäytyminen
- minkälainen muutos
- lisääntynyt toiminta
- vähentynyt toiminta

seuraukset:
- mitkä seuraukset
- jotain hyvää
jotain huonoa
- yhdistelmä molemmista

Käyttäytymisen tausta tai yhteys ärsykkeeseen on ysein suhteellisen huomiotta jäänyt seikka. Rankaisu on rankaisua silloin, kun ihminen tai muu elollinen olento soveltaa sitä toimintaan.

ANALYSOI AINA:
- jokainen koulutussuunnitelma
- jokainen aikaansaatu käytös
- jokainen treenisessio
(treenipäiväkirja auttaa)

Samanlainen käytös saadaan aikaan monella eri tavalla, mutta seuraukset ja jälkimainingit ovat erilaiset. Kannattaa siis miettiä tarkkaan, mikä menetelmä valitaan, meneekö treeni sellaiseen suuntaan, että päästään haluttuun toimintaan. Menetelmien miettiminen etukäteen jää usein huonolle huomiolle: käytetäänkö esim. palkkauksessa taisteluleikkejä, makkaraa, sosiaalista palkkaa, palloleikkejä jne. On myös syytä miettiä, kuka kouluttaa (koira vai sinä?), käytetäänkö rankaisua ja milloin palkitseminen vaihdetaan eri muotoon...
   Lopputulos ratkaisee, ei ole hyvää ja huonoa tapaa. Mieti, halutaanko koirasta sosiaalinen/sulkeutunut, aggressiivinen/tasainen... Mikä on käyttötarkoitus?
  Kaikilla menetelmillä saadaan käyttäytyminen, mutta mistä muodostuu yleiskäyttäytyminen, se on muokkauksen alla. On siis aika ajoin syytä miettiä, miksi koira muuttuu koulutuksessa tietynlaiseksi.
   Epävarmuus kasvaessaan muuttuu peloksi, riittävä pelko muuttuu aggressioksi!

Ärsykekontrolli

Koiran toiminta on ärsykekontrollissa, kun toimintaan on liitetty vihje, ja...

1. toiminta tapahtuu esitettäessä vihje
2. toimintaa ei tapahdu, kun vihjettä ei esitetä
3. toimintaa ei tapahdu, kun esitetään aiemmin opittu vihje
4. toimintaa ei tapahdu, kun esitetään tuntematon vihje

Jos koira ei tee, mitä pyydetään:
- et ole kouluttanut siinä paikassa
- koira ei tunne vihjettä niin hyvin kuin luulet
- tilanteessa on läsnä jokin sellainen häiriötekijä, jota ei ole koulutuksessa otettu huomioon
- koirasi teki virheen - niitäkin sattuu
- käytös ei ole niin luotettavaa kuin sen pitäisi olla

Steve White, entinen poliisikoirien kouluttaja USA:sta, käytti 20x20x20 pyramidiperiaatessa varmistaakseen, että koiran toiminta on todella sujuvaa. Jokaista käytöstä kohti hän tekee 20 onnistunutta toistoa 20:ssa eri sijaintipaikassa ja 20:n eri häiriötekijän läsnäollessa.

Suurimmat ongelmat voidaan ratkaista ainoastaan
parantamalla omaa ymmärrystä käyttäytymisestä
- Skinner

KOULUTUKSEN RAKENNE

1. Tavoite: määrittele, miltä koulutettavan asian tulee näyttää lopullisessa muodossa
2. Toiminnan aikaansaaminen: mitä lähestymistapaa käytät toiminnan aikaansaamiseksi
3. Toiminnan kouluttaminen vahvaksi ja tavoitteen mukaiseksi (toiminnan tarjoaminen)
4. Alkuyleistäminen muutamassa eri paikassa
5. Toiminnan nimeäminen
       - vihjeen (esim. käskysana tai käsimerkki) liittäminen toimintaan, kun toiminta on tavoitteen näköinen
       - ärsykekontrolli (toiminta tapahtuu vihjeestä ja vain oikeasta vihjeestä)
6. Toiminnan siedättäminen häiriötekijöihin
7. Toiminnan yleistäminen
       - koirat yleistävät asioita huonosti, joten toiminnan yleistäminen on olennainen osa luotettavan                      toiminnan rakentamista
       - harjoitellaan asiaa niiden häiriöiden läsnäollessa ja kaikissa niissä ympäristöissä, joissa toimintoa              tullaan pyytämään
8. Toiminnan nopeuden koulutus
9. Toiminnan keston lisääminen
       - kun toiminto jo osataan, siihen voidaan kouluttaa lisää kestoa tarvittava määrä
10. Toiminnan etäisyyksien kasvattaminen
       - kun toimintaan on koulutettu kestoa, on aikaa etäisyyksien kasvattamiseen, jos toiminta sitä                      edellyttää
       - etäisyyttä ei voi olla ilman kestoa