Käväistiin lössin kanssa viime yönä treenailemassa tokoa Jattilassa. Parhaat ideat herää keskiyöllä tai sitä ennen :D Ellin sain houkuteltu mukaan, tehtiin Neven kanssa avoimen luokan liikkeet kisanomaisesti ja Rinin kanssa tehtiin voittajaluokan juttuja.

Neven seuraamisissa kaivataan lisää tiiviyttä käännöksiin. Vähän se yrittää edistää ja poikittaa, mutta paikka pysyy pääosin hyvänä.

Jäävissä liikkeissä koimme Neven kohdalla ennennäkemättömän ongelman: se on alkanut ennakoida! Tästä johtuen tehtiin pitkää seuraamista ennen käskynantoa. Ennakointi unohtui, jos kädessä oli namia, joten tiedetään, miten treenataan näitä. Molemmat jäävät oli hyvät.

Luoksetulossa oli vauhtia, mutta Neve pysähtyi varsin napakasti! Käskynannossa taiteillaan trapetsilla: jos käsky on liian painokas, Neve menee maahan; jos käsky on liian hentoinen, se ei pysähdy ollenkaan. Jatketaan harjoituksia.

Nouto tuottaa edelleen hieman päänvaivaa. Neve hakeutuu eteen luovuttamaan, mutta se ottaa painetta, kun yritän ottaa kapulan sen suusta, minkä vuoksi kapula yleensä löytyy maasta eikä mun käsistä. Täytyy yrittää vahvistaa pitoa.

Kaukoissa palkkasin ekasta ylösnoususta, ei otettu kaukoja kokonaisena.

Estehyppy oli varsin hyvä, aika reunaan Neve hakeutuu istumaan, mutta hyppäsi hienosti esteen myös takaisinpäin.

Rinin kanssa aloitettiin liikkeestä istumisella, se onnistui hyvin. Luoksetulon jätimme väliin. Ruutuun Rini hakeutui hienosti, mutta se taisi etsiä palkkaa ruudusta, kun se tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon ja katse vaan seilaili pitkin ruutua. Vauhdikas tulo takaisin seuraamaan.

Noudoissa huomasi, että Rinillä oli hitusen kivaa ja hitusen kierroksia: se piti ääntä ja sätkysi vierellä lähtövalmiudessa. Hieman preppausta edelleen luovutusasennossa ja siirtä siirtymiseen sivulle.

Mutta sitten se tunnari. Mulla ei ole ollut minkäänlaista motivaatiota pitkään aikaan tehdä koko liikettä, kun sen kanssa saa aina säätää. Sain aiemmin päivällä jonkun mielenhäiriön kokeilla tunnaria kotona, ja se meni aivan mainiosti ilman mälväilyjä. Pitihän sitä sitten lähteä testaamaan kenttäympäristöön, jotta saisi koiran treenivireeseen. Rinillä oli kierroksia sen verran, että vähän epäilin, näinköhän se kykenee nenäväyliään aukaisemaan. Kisamittainen matka. Lähetin Rinin töihin, se meni kapuloille vauhdikkaasti. Se laski päänsä alas, ja näin, miten lamppu syttyi, ja se alkoi haistella! Oman viereisen kapulan suuhun ottamista Rini harkitsi, se painoi kuonon alas, muttei kuitenkaan koskenut kapulaa. Sitten sattui oma kohdalle, ja sen se toi kauniisti minulle. Voi Rini, minkä teit!

Kaukoja otettiin n. 3 metrin etäisyydellä, vaihdot aika hyvät, mutta etenemää on vähän liikaa. Jatketaan harjoituksia.

Hildan kanssa tein lopuksi hömppätreeniä tuttiseuraamisen, maahanmenon ja luoksetulon merkeissä. Hilda sai myös tutustua noutokapulaan. Tuttiseuraamisessa ainoa ongelma on mun käsi, joka elää, kun se pitäisi pitää paikallaan. Maahanmenot ovat nopeutuneet, kun ollaan sitä vähän useammin harjoiteltu. Luoksetulossa Hildalla on huima vauhti. Hilda on kiinnostunut kapulasta ja ottaa sen välillä suuhunkin, se riittää meille tässä vaiheessa :) Hilda pääsi lopuksi tekemään vähän agilityputkea, se hoksasi idean nopeasti ja oli siitä varsin innoissaan.