Eilen käytiin taas Marin ja Lilyn kanssa tokoilemassa, tällä kertaa Pielisjoen koulun kentällä. Alkuun ripsi vähän vettä ja molemmat ohjaajat tuntuivat olevan huonossa vedossa, mutta siitä ne treenit kuitenkin lähtivät käyntiin.

Neven kanssa aloittelin taas seuraamisella. Muuten ihan ok, mutta käännös oikealle meinasi levahtaa. Käänsin vartaloavuksi hartioita käännöksen aikaan vasempaan, jolloin Neve ei niin pyrkinyt eteen. Mun pitää vaan sitkeästi tehdä pitempiä kaavioita, muuten on turha odottaa edistystä. Täyskäännökset eivät onnistuneet niin hyvin kuin aiemmin, takapuoli ei tahtonut pysyä mukana.

Liikkeestä maahanmeno onnistui nappiin ja Neve kestää hyvin taakse kävelemisen. Otin väliin suoran luoksetulon, jonka jälkeen liikkeestä seisominen. Neve jäi upeasti seisomaan, annoin lisäkäskyksi paikka, kun kävelin Neven ohi sen taakse. Ei se yhtään pyrkinyt kääntymään tai liikkumaan, hyvin pysyi.

Kokeilin vielä hinkata täyskäännöstä patukka kädessä, mutta patukka oli Nevelle liian iso häiriö. Pitäisi treenata useammin palkka näkösällä, jotta siihen saataisiin kestoa, se helpottaisi muutamissa liikkeissä huomattavasti niiden harjoittelemista. Saimme lopetettua treenin kuitenkin erittäin onnistuneeseen täyskäännökseen, josta palkkasin patukalla ja leikillä. Nevelle jäi niin hyvä fiilis, ettei tehty sen enempää.

Rinin kanssa tein myös seuraamista. Ensimmäisessä käännöksessä oikealle onnistuin jotenkin tallaamaan Rinin tassun päälle, joten piti välissä hetki hengähtää. Rini on kyllä niin ihana, kun sitä ei tällaiset seikat jää sen koommin kaivelemaan - se seurasi seuraamiskaavion vieläkin suuremmalla innolla, eikä sen mielessä tuntunut käväisevänkään sellainen ajatus, että saattaisin seuraavassa käännöksessä vahingossa tehdä saman.

Muistuttelimme mieleen metallinoutoa, joskin Rinin mielestä siinä ei ollut sen koommin mitään muistuteltavaa. Se nappasi kapulaan kiinni samalla innolla kuin millä se tarttuu puiseenkin kapulaan, luovutusasento oli suora ja siirtyminen siitä sivulle niin ikään virheetön. Mun mussukka! Rini oli niin innoissaan palkatessani sitä pallolla, että päätin jättää treenin siihen.

Treenien jälkeen käytiin lenkillä Repokalliolla. Kaikki kolme plyytä olivat vapaana keskenään suurimman osan lenkistä, Neveä pidin aluksi valjaissa, jottei tule kauheaa ryysistä heti alkuun. Lenkki sujui ongelmitta. Tänään käytiin Jaamankankaalla lenkkeilemässä ihan kunnon lenkki. Mä olin jo vähän nuutunut aamuisesta uimahallireissusta Elisan, Even ja mummon kanssa, mutta lenkkeily teki hyvää. Huomenna Rini ja Neve pääsevät riekkasemaan mökille, kun menemme testaamaan meidän uuden rantasaunan! Sunnuntaina olisikin aika palata taas Keski-Suomen suuntaan, nopsaan on viikko vierähtänyt!