Käytiin eilen näyttelyn jälkeen koirien kanssa Siprissä lenkillä, samalla tallasin koirille janat. Rinin jana oli n. 40m ja sitä seurannut jälki vajaan 100m; Neven jana n. 10m ja jälki n. 50m.

Neven jana oli oikeastaan sille aika tyypillinen: ensimmäisellä lähetyksellä lähti kaartamaan voimakkaasti oikeaan heti lähetyksellä. Otin toisen lähetyksen hieman lähempää, sillä irtosi jo huomattavasti paremmin. Neve tekee hienosti töitä, kun sen antaa vain tehdä. Takajäljen meinasi ottaa, mutta korjasi palautteen saatuaan. Kepin ilmaisi hyvin.

Neve sai pienen esineruututreeninkin, joskin suunnittelemattoman sellaisen. Heittelin sille vauhtiformulaa (Neven lempparivinkulelu), ja pari kertaa lelu lensi niin, ettei Neve nähnyt, minne se meni. Seisoin sitten tiellä ja käskytin sitä vaan etsimään. Neve etsi sitkeästi ja molemmilla kerroilla se löysi lelun ihan itse, kun sille vain antoi aikaa. Pitänee siis edetä sen kanssa esineruututreeneissäkin niin, että alkaa pikkuhiljaa itse jäädä ruudun ulkopuolelle ja vie esineitä maksimissaan 15m etäisyydelle, ja kun varmuus kasvaa, vie esineitä pikkuhiljaa kauemmaskin.

Rini tarvitsi hieman apuja janalla, sillä oli myös kova hinku lähteä sivusuuntiin jäljen perään. Rini korjaa kyllä nykyään suuntaa huomattavasti paremmin ohjauksesta ja oikean suunnan kehumisesta seuraa kova veto suuntaan, jonne nenä sillä hetkellä näyttää. Janatyöskentelyssä olemme mielestäni tässä kesän aikana edistyneet kovasti, joten eiköhän sitä avoimen luokan jälkeä käydä ainakin kokeilemassa nyt syksyllä. Rini lähti suoraan jäljellä oikeaan suuntaan, vaikka jälki kulki vähän epäreilussa paikassa: janalta jäljelle päästyämme jouduttiin heti menemään kahden polun yli. Rini jäljesti hyvin, joskin Rini vaikutti olevan vähän ihmeissään, kun keppiä ei ihan heti kuulunutkaan. Pitää siis treenata näitäkin.