Tänään onkin ollut varsinainen puuhapäivä tyttöjen kanssa.

Ennen lenkille lähtöä tehtiin pieni sisätokotreeni molempien kanssa. Rinin kanssa treenattiin kaukojen vaihtoja ja eteen istumista, Neven kanssa eteen istumista ja sivulletuloja erilaisista kulmista. Rinin tekniikka seiso-istu -vaihdossa paranee mielestäni joka treenikerralla, seiso-maahan -vaihto kaipaa vielä hienosäätöä. Eteen istumisen Rini on oivaltanut niin mukavasti, että taidan ottaa pikkuhiljaa noutokapulan mukaan kuvioihin vähän hankaloittamaan. Neven kanssa tarvitaan vielä vahvistusta eteen istumisen paikasta, mutta viime kertaan nähden sillä oli jo huomattavasti selkeämpi kuva paikasta, josta palkka tulee. Epävarmuutta jutussa kuitenkin vielä on, eikä ihme ottaen huomioon, ettei liike ole lukeutunut repertuaariin vielä kovinkaan kauaa. Sivulletulot ovat parantuneet myös, Neve osaa jo itse jonkin verran korjata asentoaan parempaan suuntaan.

Kävimme lenkillä Haukkiksessa, kun lenkille lähtö vähän venähti. Likkojen meno oli samanlaista kuin aina ennenkin - mitä lujempaa ja äänekkäämpää, sen parempi. On kyllä ollut mukava, kun tytöillä on niin hyvät välit, nykyään etenkin lenkeillä huomaa, miten paljon niistä on seuraa toisilleen.

Hyvin pian lenkin jälkeen oli edessä lähtö vuoden ensimmäisiin agilitytreeneihin Rinin kanssa. Meillä alkoi nyt treenit uudessa Jattilassa, ja kyllä jännitti kovasti mennä uuteen ryhmään, jossa ei ollut ketään tuttuja ennestään. Lähdettiin liikenteeseen hyvissä ajoin, vähän liiankin aikaisin, sillä meiltä kävelee hallille reilussa vartissa. Ekalla kerralla menee tietysti paikan päälle mieluummin vähän aikaisemmin, niin on aikaa sekoilla.

Rakentelimme ykkösluokan kisaradan. Treenisysteemimme on siis sellainen, että meillä on jokaista treenikertaa varten rata, jonka jokainen suorittaa ensin kisatyyppisesti. Radan rakentamisen jälkeen meillä on kisamuotoisesti 5 minuuttia aikaa tutustua rataan, jonka jälkeen lähdetään järjestyksessä suorittamaan. Toisella kierroksella sitten paneudutaan enemmän ongelmakohtiin ja mietitään niihin ratkaisua.

Päivän rata oli tällainen:

1297106970_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mua jännitti ihan hulluna lähteä suorittamaan rataa. Rini oli into pinkeänä, mutta onneksi puolentoista tunnin lenkki Haukkiksessa yhdistettynä Neven kanssa riekkumiseen oli riittänyt pahimpien höyryjen päästelemiseen. Rimoja paukkui alas niissä perinteisissä kiireisissä paikoissa, kakkosrima tuli muistaakseni alas, samoin 6. Rima 9 tuli myös alas, siinä välissä pidettiin palkkaustauko, kun keinun ylösnousukontakti oli jäänyt ylös. Kun keinu saatiin kondikseen, aloitimme uudestaan puomilta. Tällä kertaa 9 rima jäi ylös, keinu oli ihan jees ja rengas suoritettiin myös tyylipuhtaasti. Olin vähän liian hätäinen yrittäessäni ehtiä varmistelemaan A:ta, joten lähdin oikaisemaan ja vedin samalla juoksulinjallani Rinin hypyn 13 ohi. Kisoja ajatellen hylly olisi tullut siitä, Rini ehti hypätä 13:n väärään suuntaan ryhtyessäni korjaamaan. A meni ok, mutta mun juoksulinja veti Rinin taas hypyn 17 ohi, Rini ei hokaissut edessä olevaa hyppyä 18 ennen kuin vasta viime hetkellä mun eteen-käskystä huolimatta. Pätevä likka ehti kuitenkin vielä hypätä hypyn!

Noh, ei se meidän parhain rata missään nimessä ollut, mutta koira teki musta töitä tosi kivasti, suurin moka oli oikeastaan mun juoksulinjoissa. Ehkä tän mokan voi itselleen antaa pitkän tauon jälkeen anteeksi ;) Olinkin tosi yllättynyt, kun koutsimme aloitti palautteenannon sanoilla "Ihan törkeän hyvä!" Radalla oli pari säädön paikkaa, mutta mulla oli kuulemma monta pientä pätkää, jotka ohjasin todella hyvin! :D Saimme erityiskehuja kepeistä, joiden suorituksen ohjauksessa mulla ei ollut kuulemma mitään ylimääräistä! :D

Mutta jotta nyt ei ihan menisi täydeksi suitsuttamiseksi, niin sitten niitä kotiläksyjuttuja. Tähän saakka olen joutunut varmistelemaan kontakteja, että Rini varmasti ottaa ne. Nyt otetaan kontaktit sellaiseen syyniin, että opetetaan Rinille joku käskysana, jolla se ottaa kontaktin huolimatta siitä, olenko sen takana vai edessä, eikä se lähde etenemään ennen kuin annan sille luvan. Toisella kierroksella tehtiin A:ta Rinin ollessa hihnassa. Jatkossa siis minä kiinnitän huomiota, etten jää liian taakse, enkä mene liian eteen, enkä tunge kättä alas. Joku varmistaa hihnan päässä, ettei Rini pääse varastamaan. Palkkaan sen pysähtymisestä oikeaan paikkaan, sitten palkkaan, kun se odottaa, ja vapautuksesta palkkaan vielä uudestaan. Tarkoitus ei ole treeneissä jankata samaa asiaa miljoonia kertoja, vaan esim. 5 onnistunutta suoritusta, sitten jotain muuta. Ensin voidaan treenata esim. A:lla, sitten seuraavalla kerralla puomilla, seuraavalla kerralla keinulla.

Jatkossa mun pitää myös kiinnittää huomiota, ettei Rini varasta lähdöissä. Tänään se lähti ennen kuin annoin luvan, mutta olin itse lähtövalmiudessa jo, joten siitä ei koitunut haittaa - tällä kertaa. Kiinnitetään siis jo nyt huomiota, ettei siitä tulekaan ongelmia. Kotiläksyksi saimme kontaktien treenaamista, joten ennen ensi maanantaita pitää käväistä hallilla treenailemassa :)

Treenit oli aivan mahtavat ja tosi ihanaa saada vihdoinkin sellaisia neuvoja ja kommentteja, joilla päästään eteenpäin! Nyt on ohjaaja tulessa ja aiempaakin motivoitunut agilityn treenaamiseen! :D Nyt ehditään saada muutamat treenit alle ennen kisoja, ilmoitin Rinin tänään muutamiin startteihin :)

Lopuksi vielä pari kuvaa kahden kerroksen väestä:

1297108686_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nessun korvat....

1297108676_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

"Hei naapuri!"