Viikonloppu vierähti Jyväskylän suunnalla lähinnä Laukaan Polleparkissa kahtena päivänä palellessa. Pakkasta oli riittävästi ja mystisesti kadonneet toppahousut pitivät huolen, että itsensä virvoittaminen henkiin hypotermian rajamailta vei aikansa ja vaati myös äärimmäisiä lämmityskeinoja (kuten neljän peiton alle kaivautumista koiran viereen tuntikausiksi).

Lauantain A-radan video on vähän huvittava, kun se tummuu välissä, vaan yrittäkää saada selvää ;)

A-rata oli ehkä kamalin taas vähään aikaan. Kuten videon alusta näkee, koira oli sitä mieltä, että Rini vie ja ohjaaja vikisee. Yritä sitä sitten hallita - tässä on yksi aika loistoesimerkki siitä, mitä meille tapahtuu, kun ohjaaja ei ole kartalla ja koira lähtee lapasesta.

Kumma kyllä, tähänkin rataan mahtui pieniä onnistumisia, vaikka aika moni juttu meni pieleenkin. Yleisesti ottaen koko viikonloppuna kepit onnistuivat tosi hyvin - kepeiltä ei tullut virheitä yhtään. Kontaktivirheetkin olivat aika vähissä: virheitä tuli vain siellä, missä en kunnolla ehtinyt niitä varmistelemaan.

Lauantain B-rata tuntui jo rataantutustumisvaiheessa sellaiselta, joka sopii mun ohjaukselle. Ilman tuota onnetonta kädenliikettä viimeisen hypyn päällä se olisi ollutkin puhdas rata xD Noh, virheitä sattuu ja erehdys on opetuksien äiti. Tämä rata oli ehdottomasti viikonlopun kisa-annin paras!

Lauantain koitoksista jotenkuten toipuneina suuntasimme Polleparkkiin sunnuntaina jatkamaan kisailua. A-rata oli aika kivantuntuinen, mutta juosta siellä kyllä sai. Kiirekin oli paikoitellen, ja juuri niihin kiirekohtiin sattui sitten kaksi virhettäkin: ensin tiukassa kurvissa keinua edeltävällä hypyllä, kun mulla tuli kiire varmistelemaan keinua. Kontaktivirhekin sinne tuli, olin aiemmin varma sen tulleen joko A:n ylösmenolta tai alastulolta, mutta videolta kyllä näytti, että virhe olisi tullutkin puomilta. No, tuli mistä tuli, kymppi oli tulos joka tapauksessa. Tässä radassa oli taas paljon hyvää: erityisesti mieltä lämmitti Rinin kuuliaisuus radalla vauhdista huolimatta, vaikka kyseessä oli päivän ensimmäinen rata!

Päivä oli saanut jo ennen meidän suoritusta huippufiiliksen, kun Aino ja Malla tekivät ensimmäisen nousunollansa tältä samaiselta radalta. Kaksikon yhteistyö tällä radalla oli kerrassaan upeaa katseltavaa, onnea vielä hurjasti!

Viikonlopun viimeisellä radalla tuli hylly juuri siinä kohdassa, missä arvelinkin sen tulevan - Rini meni ansana ammottavaan putken väärään päähän ensimmäisen juoksusuoran lopussa. Tämä rata oli kaikkinensa meidän tasolle aika vaativa, eikä radan vaativuutta helpottanut koira, joka nyt sen ensimmäisen radan sijasta päättikin mennä tällä toisella 120 lasissa eteenpäin. Taisi ohjaajakin olla jo kisaviikonlopusta hivenen kuitti, kun ei enää oikein jaksanut olla skarppina ja käskyttää niin napakasti kuin olisi ollut tarvis.

Vaan olisivathan nuo kisat voineet mennä meidän treenaamisella huonomminkin: neljästä radasta kahdelta tuli hyllyt, kahdelta muulta saatiin 5 ja 10. Tämä viikonloppu toi ainakin itselle uskoa siihen, että kyllä me ykkösistä ainakin kakkosiin joskus hamassa tulevaisuudessa päästään - tänä viikonloppuna lähestyminen tätä tavoitetta oli jo pari kertaa aika lähellä ;) Jatketaan siis harjoituksia (vaikka tähän saakka meidän agikisaamiset on menneet kyllä periaatteella lahjattomat treenaa xD) ja ensi vuonna uudestaan kisakentille! Tänä vuonna on saavutettu tämänkin lajin parissa jo aika paljon, kun olin keväällä vielä sitä mieltä, etten lähde Rinin kanssa kilpailemaan agissa koskaan ;)

Kovista pakkasista johtuen Neve harjoitteli meillä kotona yksinoloa mun ollessa kisoissa Rinin kanssa. Neve oli viihtynyt hyvin aktivointipullon turvin - jätin sille molempina päivinä ison luunkin pureskeltavaksi, vaan siihen Neve ei ollut koskenutkaan. Lauantai-iltana kävimme Neven kanssa pihalla vielä tekemässä tuttavuutta Ellin luona ainakin toistaiseksi majailevaan karjispentu Mottiin. Neve innostui pennusta niin kovin, että se veti pyllyhepulia putkeen ainakin 20 minuuttia :O

Eilen ajelimme takaisin vielä Joensuuhun kauheasta ajokelistä huolimatta. Tänään auto lähteekin huoltoon, joten jonkin aikaa mennään taas hihnalenkkien voimalla. Oli ajatuksena käydä tyttöjen kanssa tänään vielä treenailemassakin, mutta 20 asteen pakkanen kyllä vähän latistaa treeni-intoa. Ruokakuppitreeninä ollaan molempien kanssa hiottu kaukojen vaihtoja, vaan olisihan tuo mukava päästä vähän kokonaisvaltaisemminkin treenailemaan pitkästä aikaa.