Rini aloitti tänään juoksun. Kuinka se onkaan niin, että suunnilleen heti, kun ehdit blogiin kirjoittaa, ettei mitään tapahdu, jotain sitten tapahtuu. Noh, toisaalta eilen laskelmia tehdessäni havaitsin, että pakko niiden on lähipäivinä alkaa, jos neiti ei meinaa pidentää juoksuväliään. Se on kyllä kummallista, että Rini on alusta alkaen ollut varsin säännöllinen juoksujensa suhteen.

Nyt jäädään taas odottelemaan, milloin Neve seuraa perässä. Tähän saakka Neve on seurannut yleensä n. viikon myöhemmin, mutta jännä nähdä, miten käy - musta Neve on nyt tehnyt juoksuaan paljon Riniä selkeämmin. Itse asiassa olin varautunut ennemerkkien pohjalta siihenkin, että Neve saattaisi aloittaa ensin. Noh, ehkä kuitenkin parempi näin, sillä tämä helpottaa Rinin kisasyksyn suunnittelemista kummasti, kun nyt tietää suunnilleen, missä vaiheessa voi ajatella kisoja.

Olen tänään ollut siskojeni vahtina. Käytiin leffassa ja sen jälkeen lenkillä koirien kanssa. Lenkillä itse asiassa huomasin Rinin juoksujen alkaneen. Mentiin Sipriin hiitille, jossa ajoi traktori tasoittamassa juoksusuoraa - traktorin edessä sitten jolkotteli bordercollie, joka mitä ilmeisimmin oli uros, sillä se kävi nostamassa koipeaan mun auton takarenkaaseen... Odoteltiin kiltisti autossa sen aikaa, että traktori meni koiran kanssa kauemmas, bortsu pyöriskeli aikansa mun auton ympärillä, kunnes ymmärsi lähteä ihmistensä perään. Siitä sitten kun päästin koirat juoksemaan, havaitsin syyn uroksen innokkaaseen merkkailuun.

Lenkillä tytöt painoivat riehakasta ralliaan entiseen malliin. Toivottavasti tällä setillä mennään juoksujen ohi ;)