Viikonloppu lähestyy taas loppuaan. Eilen lähdin mukaan Varkauteen katsomaan Ainon ja Mallan agikisoja, sielläpä aamupäivä mukavasti vierähtikin. Aikaisen aamuherätyksen ja monen tunnin ulkona seisomisen jälkeen väsytti niin kovasti, että otin kotosalla plyyaussieitten kanssa kunnon päiväunet. Aino tuli illalla vielä meille Mallan ja Seelan kanssa iltaa istumaan.

Hyvin nukutun yön jäljiltä olikin mukava lähteä taas tekemään jotain järkevää. Sovittiin Ellin kanssa tokotreenit amiksen parkkiin. Otin mukaan vain Rinin, kun Neve saa tänään vielä laatuaikaa kahdestaan mun kanssa agitreeneissä. Rini oli varsin otettu oivallettuaan päässeensä yksin mun kanssa matkaan.

Laitettiin ensin Mio ja Rini paikkamakuuseen lumivallin taakse siksi aikaa, kun käytiin Ellin kanssa rakentamassa ruutu. Hiljaista oli ja nyt oli mukava sää koiran kanssa treenatakin, kun ei ollut kauhean kylmä ja saimme nauttia auringonpaisteesta.

Tein Rinin kanssa koemuotoisen treenin, vaan eihän siellä liikkeiden ongelmakohdissa yllätyksiä tullut.

Seuraamisessa oli taas paljon toivomisen varaa. Rini kyttäsi oikeassa taskussa olevaa lelua, minkä takia se edisti melkoisesti ja jouduin välillä korjaamaan sen asentoa. Ohjaajalle vinkki: opettele pitämään lelua vasemmassa taskussa, se vaikutti heti koiran seuraamispaikkaan.

Liikkeestä istuminen oli hyvä, ei ongelmia.

Luoksetulossa koira osasi kyllä pysähdykset, mutta varsinkin seisominen venyi aika paljon. Maahanmeno oli hyvä. Vauhtia pysäytysten välille voisi saada lisää. Tein pysäytysten jälkeen yhden suoran luoksetulon lelupalkan kanssa: pelkällä tule-käskyllä tuttua löntystämistä, vaan iloisen "tule lujaa!" jälkeen vauhtia tuli hurjasti lisää. Olin suunnitellut vaativani eteenistumisen, vaan Rinillä oli niin paljon vauhtia, että päätin pelastaa polvet törmäykseltä ja murskatuholta. Elli ehdotti, että kokeilisin kisoissa käskyttää tule-käskyn sijaan lujaa-käskyllä, se voisi toimia.

Ruutu oli ihan onnistunut, vasen etutötterö veti jostain syystä. Pysäytin koiran, ruutuun meni, vaan toinen etutassu oli rannetta myöten ruudun ulkopuolella. Tein seuraamisen ja seuraamiskutsun kanssa, palkkasin suoraan koiran tullessa sivuun seuraamaan.

Hyppyestettä ei kummallakaan ollut mukana, vaan luovuus on nykyihmisen paras apu. Lumihangessa oli laudanpätkä, joten virittelimme sen toisen pään hankeen pystyyn, toiselle puolelle laitettiin meidän tunnarilaatikko - siinähän jonkinlainen hyppyviritelmä olikin jo valmiina. Hypyssä ei ongelmaa, vaan se luovutusasento, se luovutusasento sekä sivulletulo. Montakohan kertaa se pitää täällä blogissa havaita, että tajuaa ryhtyä tätä hiomaan...

Metallinoudossa sama juttu, luovutusasento ja sivulletulo vinoja.

Tunnarissa tänään mälväilyä ja maistelua, oma nousi, vaan eka tunnari varsinkin oli aika karmeaa katsottavaa. Toinen tunnari oli parempi, mutta maistelua ja mälväilyä vieläkin. Vaan toiston puutetta.

Kaukoissa ohjasin vaihtoja n. 1,5 metrin päästä, ihan ok vaihtoja, mutta vielä pientä epävarmuutta siinä, että eteenpäin ei saisi liikkua. Pitää kehua jokaisesta vaihdosta, etteivät oikeat vaihdot jää merkkaamatta. Kyllä se sieltä tulee, kun vaan jaksaa jankata.

Treenien päätteeksi päästettiin koirat vähän juoksemaan, Rini ja Katla olivat onnessaan toistensa seurasta ja pikku-Tarjakin yritti leikkiä jo isojen tyttöjen kanssa. Hömpötettiin koirien kanssa pitkin lumivalleja ja Elli napsi joitakin kuvia. Oli ihan kivat treenit, vaikka paremminkin olis voinu mennä!

Aamulla katselin vähän meidän kevään ja alkukesän kisakalenteria ja tein jonkinlaisia suunnitelmiakin. Pohdiskelin vieläkin ensi kuulle tokokoetta, vaan kokeisiin meno edellyttäisi melkoista aktivoitumista tokotreenien suhteen. Lisäksi tässä pohditaan ankarasti, joko sitä uskaltaisi koiran ilmoittaa ensimmäisiin agistartteihin toukokuulle ;) Jälki- ja hakukokeitakin katselin, vaan ne edellyttäisivät treenaamista - ja treenaaminen riippuu ihan puhtaasti siitä, kuinka nopeasti lumet sulaa.