Hyvää uutta alkanutta vuotta!

Ei uutta itärintamalla, mutta kunhan tässä aikani kuluksi taas naputtelen. Päivät näköjään kuluvat, vaikkei mitään kovin ihmeellistä tekisikään. Joulun jälkeen tässä on juostu ja käyty milloin missäkin. Tiistai-iltana otin tytöt mukaan käymään vanhassa kodissa Mäntylässä, kun Mari kutsui meidät peli-iltaa viettämään. Tytöt olivat innoissaan päästyään "kotiin", ja molemmat tarkastelivat Marin kissoja suurella mielenkiinnolla kuin muistaen, että tällaisia olentoja täällä ei kyllä viime kerralla vielä ollut ;) Muuten tyttöjen kanssa ollaan tallailtu vuoroin Karsikon katuja ja Siprin metsiä ja hankia. Viimeisimmällä Siprin reissulla oli kamerakin mukana, tällä kertaa akun kera ;) Mulla ei näköjään tullut kameran piuha mukaan, joten kuvia ei ole vielä tähän postaukseen laittaa.

Yksin ei ole tarvinnut koirien kanssa lenkkeillä, kun Elisasta ja Eveliinasta on yllättäen kehkeytynyt innokkaita koiranulkoiluttajia :) Valvotusti voi molemmille ihan huoletta antaa koiran talutettavaksi, ja innolla tytöt ovat niitä taluttaneetkin. Elisa tykkää selkeästi enemmän rauhallisesta Rinistä, Eveliina taas on solminut jonkin hengenheimolaisuussiteen Neven kanssa. Mua aina huvittaa katsella Neveä ja Eveä yhdessä täällä aitassakin, kun Neve on vaan koko ajan pusuttelemassa Eveä ja Eve syöttämässä Nevelle milloin mitäkin herkkuja.

Uuden vuoden vaihtumista vähän jännitettiin eilen, kun kokemuksesta muistin, että näillä kotikulmilla paukkaa ja ryskää sitten kunnolla ja kaikista ilmansuunnista. Syytä huoleen ei kuitenkaan onneksi ollut, sillä uusi vuosi vaihtui täällä paljon rennommin kuin viime vuonna. Alkuhämmennyksen lauettua molemmat koirat nukkuivat koko illan sen ihmeemmin paukkeesta välittämättä. Viime vuonna koko touhu oli ihan järjetöntä, kun Mäntylässä pauke alkoi heti joulunpyhien jälkeen ja jatkui kaksi viikkoa uuden vuoden jälkeenkin. Tällä kertaa päästiin vähällä, kun paukuttelijat malttoivat aika hyvin odottaa siihen kuuteen saakka illalla ennen räiskimisen aloittamista. Me pysyteltiin koirien kanssa kiltisti sisällä lukuun ottamatta pientä ajelukierrosta, kun vein kaverini ja mummon kotiin. Käytin koirat pihalla vielä kolmen aikaan yöllä, jolloin pahin pauke oli mennyt ohi, jokunen pamaus kuului vielä kauempaa. Tänään kuului iltapäivällä kaksi kovaa pamahdusta vielä jostain läheltä, mutta muuten on onneksi hiljennyt.

Mulla alkaakin harjoittelu vasta 12. päivä, joten vietämme tyttöjen kanssa Joensuussa vielä ensi viikon. Ensi viikolla on tiedossa todennäköisesti enemmän hihnalenkkejä ja toivottavasti treenailua, auto pitäisi nimittäin viedä huollettavaksi. Viikonlopuksi mennään viimeistään kotiin, Neven agialkeiskurssi alkaa viikon päästä sunnuntaina ja kestää huhtikuuhun saakka. Näin se uusi vuosi hurahtaa käyntiin uusine kujeineen ;)