Joensuussa on kylmempi kuin Jyväskylässä - illan hämärtyessä maa oli kuurassa ja ilma tuntui hyiseltä. Tulimme Ellin kanssa Joensuun kotiin illalla kuuden kieppeillä ja totesimme molemmat, että jos valoisan aikaan meinataan treenata, aika alkaa olla kortilla. Siispä ennen suuntaamista kotiin mentiin treenaamaan Karsikon rantaan nurmelle - minä yritän edelleen varoa Rinin tassua, ettei se ainakaan aukeaisi uudestaan.

Suunnitelmaa oli ollut aikaa hioa koko matkan ajan, joten liikkeet olivat selvillä. Elli halusi tehdä pienen treenin Katlan kanssa ja minä tarvitsin pariin liikkeeseen avustajaa, joten päädyin tekemään ne ei avustajaa tarvitsevat liikkeet ensin.

Ruutuun lähetin n. 30 metrin matkalta, ja voi herran pieksut, että koiralla oli vauhtia! Ihan niin kuin lepopäivät olisivat jo käyneet Rinin mielestä pitkäveteisiksi ;) Tehtiin muutama onnistunut ruutu, Rini haki ruudun paikankin hyvin. Kokeen alla pitäisi treenata ruutua liinojen kanssa, ettei kokeessa tule yllärinä, kun siellä on ne nauhat.

Luoksetulon pysäytyksiä ei olla tehty aikapäiviin, joten eilen oli jo korkea aika. Kierrätin Riniä puun ympäri enkä vieläkään lakannut hämmästelemästä sen vauhtia. Onko se aina ollut noin vauhdikas? Kuvittelin, että pysäytykset olisivat venähtäneet pahemminkin vauhdista, mutta Rini teki ensimmäistä lukuun ottamatta tosi hyvät pysäytykset. Otin välissä kiertoja, joilla en pysäyttänyt, ettei harjoitus vaikuttaisi vauhtiin. Otin pysäytyksiä sekä seisomaan että maahan - maahanmeno oli Rinille vaikeampi, se on näköjään vähän unohtunut. Treeniä vaan lissää :)

Sain Ellin tässä välissä sopivasti avustajaksi, joten tein tunnarin. Ensimmäinen tunnari tehtiin jo n. 10 metrin matkasta. Rini lähti hyvin, mutta kapuloiden käsittelyssä olisi ollut paljon toivomisen varaa. Rini päätyi tuomaan väärän. Otin uuden toiston pari metriä lähempää, jolloin Rini haisteli hyvin ja toi oikean. Otin uuden satsin samalta matkalta, ja nyt nousi suoraan oikea kapula eikä koira nostellut muita. Välimatkaa lisää siis harkiten!

Viimeisenä kaukot. Elli heilui meidän tunnarikapulalaatikon kannen kanssa Rinin takana ja siirtyili välillä sivuille, häiriö oli tosi lähellä ja liikkuvainen. Jätin Rinin taakse loppupalkkanamirasian ja ohjasin vaihtoja n. 2-3 metrin päästä. Rini kääntyi katselemaan Elliä aina välillä, mutta se teki vaihdot häiriöttä ja upeasti. Nyt pitää treenata kaukoja niin, että siellä on aina takana joku tekemässä jotain, jotta häiriö tulee tutuksi. Hyvällä mallillahan nuo tuntuvat olevan, nyt vaan pitäisi saada välimatkaa rakennettua vielä lisää.

Varsin tyytyväisinä lähdimme rannasta. Neve sai viettää lepopäivää eilen, se oli aika väsynyt vielä edellisen päivän mölleilystä :)

Tänään suunnitteilla ostoskierrosta, Neven vakuutuksen hankkimista vihdoin ja viimein sekä treenejä. Saa nähdä, mitä opiskelusta tulee, kun mulla on niin hillitön into vaan treenata ;)