Kyllä mä ajattelin, että tässä sitä ollaan, kun näin päivän radan. Päivikki veti meille eilen jälleen tekniikkatreeniä Muuramessa, tällä kertaa radan muodossa. Radan ristikuvio tuli tehdä kokonaan samalla tekniikalla, vaihtoehtoina takaaleikkaus, valssi ja persjättö. Kävimme kaikki ohjaustavat läpi ja ihan suoraan sanottuna - mun käsiin yksikään ei tuntunut sopivan. Valsseissa olis pitäny olla törkeen nopea (ja mulla olis pää ollu kuvion jälkeen niin pyörällä, etten olisi suoraan päässyt enää juoksemaan), persjätöissä olisi ollut etua, jos olisi yhtään taipuvainen kropastaan. Eihän meille jäänyt kuin se takaaleikkaus, jota ollaan Rinin kanssa treenattu hyvin vähän. Onneksi treeneihin mennään oppimaan eikä osaamaan!

Sitten pääsin vähän sähläämään. Rini rynnisti jo ekalla putkella väärään päähän mun huonon juoksulinjan takia. Korjasin vähän linjaa ja koira löysi oikean putkenpään. Ensimmäiset kepit menivät törkeän hyvin, Rini haki oikean välin - ja vitsi mikä vauhti! Rini oli menossa oikeaan putken päähän, mutta mun juoksulinja veti taas väärään suuntaan, joten koira korjasi omaa linjaansa menemällä väärään päähän putkea. Otimme uudestaan putkelta ennen keppejä, sitten päästiin sähläämään niiden keppien kanssa. Rini haki hyvin ensin, kun hidastin ennen keppejä, mutta kiihdytin itse liian lujaa juoksuun, jolloin koirallekin tuli kiire ja pujottelu meni sekaisin. Toisella yrityksellä lähti hyvin, mutta viimeinen väli jäi tekemättä, kun yritin ryhtyä ohjaamaan, mutta tuloksena oli Päivikin sanojen mukaan käsien heilautus, joka näytti siltä kuin yrittäisin ottaa koiran kiinni xD Kokeiltiin vielä uudestaan, mutta kun yritin taas ohjata, niin Rinillä oli katse kiinni jo väärässä putken päässä, eikä mikään ehtinyt sitä estää menemästä sinne.

Unohdettiin sitten putki, sehän ei ollut päivän teema. Lähdin tekemään takaaleikkausta, rimoja tuli alas ja koiralla pitkiä hyppykaaria, mutta sehän meni kuitenkin siihen suuntaan, mihin pitikin! Pääsimme ristikuvion toiseen päähän asti, kunnes olin koirasta jo niin jäljessä, että kuminauha katkesi ja homma alkoi takkuilla. Päivikki vihelsi pelin poikki ja käski aloittamaan alusta. Toisella yrityksellä pysyin jo paremmin koiran perässä ja katselin perästä haltioituneena Rinin loistavia hyppykuvioita. Ristikuvion vaakahyppy venyi Rinillä niin pitkäksi, että sen oli lähestulkoon mahdoton hypätä suoralla oleva hyppy. Päivikki keskeytti taas, mutta kehui työskentelyämme kovasti - nyt koira tekee törkeän hyvin töitä ja ohjauskin on kunnossa. Tästä intoutuneina kokeilimme vielä uudestaan, ehdimme suoran päähän ja tulimme hyvän matkaa takaisinkin. Avain oli olla jäämättä liikaa koiran jälkeen ja kutsua sitä nimeltä kriittisissä kohdissa.

Putki ja kepit menivät takaisinpäin hyvin, samoin seuraava putki. Jäin odottelemaan koiraa putken jälkeen vähän turhan pitkäksi aikaa, mikä johti seuraavan riman tippumiseen, mutta kaikenkaikkiaan treeni meni jälleen kerran loistavasti!

Neve harjoitteli kotona yksinoloa meidän treenien ajan. Nepsa oli itse asiassa viime sunnuntaina meidän tokokisojenkin ajan kotosalla yksinään. Sunnuntaina se oli vähän rauhattoman oloinen meidän tullessa, mutta eilen se oli ihan rauhallinen. Oli se perään yrittänyt pyrkiä, kun väliovi oli auki. Olen jättänyt Neven aina lähtiessä syömään ja radion päälle sekä laittanut sille muutaman kongin, joissa on jotain namia sisällä, että sillä olisi jotain tekemistä yksin ollessaan. Jospa tämä yksinolo harjoittelemalla vähän helpottaisi...