Elossa ollaan ja hyvin voidaan. Ajelimme keskiviikkona Jyväskylään päivällä ja nyt on asetuttu hetkeksi aloilleen. Aika hiljaiselta täällä tuntuu, kun Aino on Mallan ja Seelan kanssa kenneltyttöilemässä, mutta huomenna meno muuttuu sitten normaaliksi.

Rini on viettänyt lepoviikkoa, ja se alkaa käydä neidin pään päälle ;) On se päässyt lenkeille mukaan, mutta olen pitänyt sen mahdollisimman vähällä rasituksella. Ulkoillessaan se on saanut hömpöttää vapaana, jotta se saisi luonnollisen liikeradan (mun kävelyvauhti on niin hidas, että se peitsaa). Olen hieronut Riniä Siljalta saamieni ohjeiden mukaan. Rini on ollut virkeä ja oma iloinen itsensä, se venyttelee nyt normaalisti eikä ole kipeän oloinen.

Tänään käytiin tyttöjen kanssa Haukanniemessä lenkkeilemässä. Aurinko paistoi, ja päätin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ottaa tytöistä kuvia pellolla. Pellon kasvit olivat yllättävän korkeat, tiheät ja paksukasvuiset, mutta kyllä siellä pääsi muiden tallaamia polkuja pitkin kävelemään ihan hyvin. Käytin tytöt vielä uimassa niemen kärjessä, jotta saivat juoda ja vähän viilentyä.

Tytöt painalsivat riehumaan heti vapautensa saatuaan.

Rini esitteli meille purukalustoaan... ;)

Hömelöt (ja heinät pöllysivät)

Tässä kuvassa oli mun mielestä jotain hyvin viehättävää ;)

Katso Neve-kenguru loikkaa...

"Äitiiiiii, missä sä oot?!"

"Hei, tuolta kuuluu kameran laukaisimen naksutus!"

"Äiti, mä tuuuuuuuuuun!"

Huomenna mennään Rinin kanssa Heinolan näyttelyyn ja napataan Aino karjiksineen sieltä mukaan. Maanantaina mulla alkaakin jo orientaatioviikko uudessa koulussa. Nopsaan aika vaan menee.