Jos päiväsi on ollut huono ja nauru on ollut tiukassa, niin pidäpä hatustasi kiinni - täältä ne päivän naurut voi hyvinkin lähteä ;)

Mummo kutsui meidät syömään, joten tyttöjen kanssa lähdettiin kaatosadetta kaihtamatta kävelemään keskustaan. Rini kulki tutun reitin tottuneesti, Neve vähän jänskäsi Suvantosillan portaita, kun niiden välistä näkee alas. Sillalla molemmat menivät mukavasti, vaikka liikenne on siinä aina ihan hillitön. Mummolaan päästiin suunnilleen kuivina ja syötiin oikein maittava ateria.

Istuskeltiin siellä hetki ihan kaikessa rauhassa ruokaa sulatellen, ennen kuin lähdettiin eteenpäin keskustaa kohti. Tarkoitus oli käydä apteekissa ostamassa glyseriiniä, jotta voisi kokeilla, olisiko siitä mitään apua tuohon Neven pystykorvaan. Emmepä päässeetkään mummon luota kovinkaan kauas, kun astuin jotenkin huonosti, taitoin nilkan ja rysäytin koko painolla siihen päälle. Eteenpäin sanoi mummo mäessä, vaikka hampaat irvessä. Päästiin ihan hyvin viimeisiin liikennevaloihin ennen apteekin korttelia, kun epätasaisella kivikolla jalka taittui äkisti uudestaan ja uudestaanpa rysäytin siihen päälle taas koko painolla. Siinä vaiheessa nilkka sanoi sopimuksensa irti.

Olen kova valittamaan, mutta ylpeyttä on ihmisellä sen verran, että vaikka sattuu, niin kotia mennään apuja pyytelemättä. Kävin apteekista ostamassa glyseriinin sekä tukisiteen jalkaa varten tyttöjen odotellessa apteekin ulkopuolella sillä aikaa kiltisti. Linkattiin kotiin ja tytöt saivat matkan varrella paljon ihasteluja. Suvantosillan portaita alas tullessani tiesin, että kaikki ei ole hyvin, kun jalan taittaminen teki kipeää ja oikein tuntui, kuinka se turposi. Kotiin kuitenkin päästiin, hampaat irvessä.

Kämppis olikin sattunut sopivasti kotiin sillä aikaa, joten sain ensiapua. Jalkahan sitten muuten oli kans turvoksissa. Laitettiin tukiside paikalleen, päälle jäätä ja jonkin aikaa jäähdyteltyämme otettiin auto alle ja ajeltiin päivystykseen. Kolme tuntia siellä sitten istuttiinkin. Kävi hyvä tuuri varmaan siinä mielessä, että nilkka ei sentään murtunut - nivelsiteet ovat vaan pahasti revähtäneet ja nilkan luusta irronnut pieni pala, jolle ei voi tehdä mitään. Eikun jalka kevytkipsiin ja kaupanpäällisiksi pamahti kaksi viikkoa sairaslomaa.

Lyhyestä virsi kaunis: kyllä, onnistuin rikkomaan jalkani kipsikuntoon kävellessäni. Räveltäminen on taiteenlaji, ja tässä taiteenlajissa taidan olla helkkarin lahjakas. Olen tätä ennen tainnut aika monelle valittaa, että loma olis kiva, mutta en mie ihan tätä tarkoittanut...