Unohtui päivällä päivittää kooste päivän paukkutreeneistä, joten tehdääs se sitten erikseen.

Näyttelykehien jälkeen ajelimme Miimin perässä Kuopiontietä takaisin Joensuuhun päin, isolta tieltä poikettiin metsätielle, jonka varrella käytiin ampumassa kolme laukausta. Paikka siis uusi.

Otettiin ensin paikallaolon kanssa. Rini meni maahan jo ennen kuin ehdin sitä käskyttää, joten neiti tietänee, mistä tässä on kysymys ;) Kävelin puoliväliin Miimin ja Rinin välissä ja pysähdyin siihen odottamaan. Rini ei laukauksesta kääntänyt päätäkään, joten hyvältä vaikutti. Palkkasin namilla ja wubbaleikillä.

Seuraava laukaus otettiin jo liikkeessä seuraten. Rini seurasi mukavasti, ei keulinut eteen tai tehnyt normaalia tiiviimpää. Laukauksesta se vähän hätkähti, kääntyi katsomaan laukauksen suuntaan ja otti etäisyyttä sivulla. Neiti korjasi paikan kuitenkin itse. Palkkasin Miimin kehotuksesta namilla. Miimi arveli, että olisi hyvä ottaa vielä toinen, joten sitten otettiin.

Seuruutin Riniä takaisinpäin siihen paikkaan, josta oltiin lähdetty, tein käännöksen siinä ja lähdettiin uudestaan Miimiä kohti. Koko matkan Rini seurasi samalla innolla, ei luimistellut tai ollut mun silmään näkyvästi paineissaan. Olin sivusilmällä näkevinäni, että olisi laukauksesta vilkaissut vähän Miimin suuntaan, muttei ottanut enää etäisyyttä tai jäänyt jälkeen, vaan piti hyvin paikan. Toinen laukaus oli siis selvästi parempi.

Itse arvelisin laukauksien ottamisen liikkeessä olevan vain totuttelukysymys, kun nyt tosiaan oli ensimmäinen kerta, kun otimme laukauksen liikkeeseen mukaan. Siis lisää toistoja vaan alle, niin eiköhän siitä hyvä tule!