Maanantait ei ole mun päiviä. Oma lomahan vaihtui sairaslomaan, kun eilen illalla mulle nousi kuume. Noh, ajattelin kuitenkin, että tämän päivän suunnitelmista en luovu. Nukuttiin aamulla kymmeneen, tehtiin siinä aamuhommat, otettiin auto alle ja käytiin Selkiellä lenkillä. Selkiellä oli lunta. Rini innostui kyllä metsään menemisestä, mutta oli sielläkin vaisu. Mie todella toivon, että se tuosta piristyy piakkoin, tai raahaan sen eläinlääkärille.

Lenkin jälkeen ajeltiin takaisin ja poikettiin kentän kautta tekemässä tokotreeni. Näin jälkeenpäin sitä taas ajattelee, että olisikohan ollut fiksumpaa jättää väliin.

Treenithän meni pieleen jo ennen kuin ehdittiin lähteä kotoa. Mulla on ollu meidän puhtaat tunnarikapulat pussissa tuossa meidän takapihan pienessä kuivaustelineessä. Noh, joku idiootti oli näköjään mennyt ja korjannut ne parempaan talteen, koska ne ei enää ole siellä. Että treenaapa siinä sitten tunnaria. Mua vatuttaa niin suunnattomasti, kun tänään olisi ollu niin suuri into treenata just tunnaria, ja sit joku idiootti tekee tuollaista. Hypätköön kaivoon.

Seuraamiset oli ihan ok. Otettiin sekaan taas vähän nopeampia pätkiä ja paikka alkaa vähitellen pysyä niissäkin. Juoksuosuudessa pitää vielä tehostaa sivu-käskyä, mutta suunta alkaa olla hyvä.

Liikkeestä istuminen alkaisi olla kisavalmis. Rini istuu hyvin, se kestää taaksekävelyn, en ainakaan tänään huomannut siinä mitään korjattavaa.

Metallinouto. Hakee hyvin, mutta palautus on hidas. Lisäksi kerran oli taas huono ote, josta jätin palkkaamatta, seuraavalla kerralla ote oli jälleen oikea. Nyt on otettava vain rankka linja: jos otteessa on moitittavaa, ei palkkaa. Lisäksi pitää saada vauhtia palautukseen. Luovutus hyvä.

Ruutua tehtiin myös. Kokeiltiin Hannalta viimeksi saatua neuvoa. Mulla oli leluna nännikumi, ja sitä oli Rinin mielestä kiva hakea. Tein parit pysäytykset ruutuun, nekin oli ihan ok. Lopuksi yritin vähän innostaa lahnana lömpsöttelevää koiraa lähettämällä koiraa ruutuun juoksusta ja palkkaamalla välittömästi, kun se pääsi ruutuun. Saatiin vähän virtaa ja vauhtia hommaan. Vire laski vaan niin älyttömän nopeasti, että ei paria lähetystä enempää tarvinnut tehdä.

Hyppynoudossa yritti kiertää ekalla kerralla esteen, takaisin tullessa myös uudella lähetyksellä, mutta korjasi, kun annoin hyppy-käskyn uudelleen. Kaksi muuta teki moitteettomasti. Lisää treeniä vaan.

Luoksetuloakin tehtiin pitkästä aikaa. Tuli hyvällä vauhdilla, vaikka muista liikkeistä tänään sitä vauhtia puuttuikin. Ensimmäinen luoksetulo suora, toiseen otettiin maahanmenon kera. Eka maahanmeno oli jotain maahanmenon ja istumisen väliltä, toisella kerralla meni maahan asti.

Lopuksi kaukkareita. Olen välillä jo seisonut koiran edessä, mutta tänään annoin taas reilut käsiavut. Hiljaa hyvä tulee. Jalat pysyi oikein paikoillaan, vaihdot on tietysti vielä hitaat, mutta ehkä niihin saadaan vauhtia vielä, kunhan liikesarjat tulee tutummiksi.

Tokotreenit oli jotenkin tänään kuin olisi lahnaa raahannut perässä. Osa voi olla tuota sen valeraskautta, osa myös sitä, etten osannut ottaa viretilaa huomioon. Pitäisi aina päiväsaikaan treenatessa olla joku muu kaverina, jonka tekemisiä neiti joutuisi ensin kateellisena katsomaan vierestä. Kenties pitää joululomiin saakka pidättäytyä iltatokoiluissa. Ja miettiä, mistä revin uudet tunnarikapulat. Mrrrr...