Torstaina raahauduimme Rinin kanssa tavarapaljouden kera autoon ja käänsimme nokan kohti Jyväskylää. Automatka oli kohtuullisen mielenkiintoinen liukkaita teitä pitkin ajaessa. Ja tokihan piti käydä myös niin, että jossain välissä tie muuttui rapaiseksi, tuulilasi oli ihan kurainen, ja sopivasti ikkunanpesunestekin loppui. Onneksi selvittiin Varkauteen asti ehjinä ja pääsin siinä samalla opiskelemaan auton konepellin alle kätkeytyviä ihmeellisyyksiä.

Torstai-ilta menikin sitten kuulumisia vaihtaessa Ainon ja Ellin kanssa. Käytiin illalla juoksuttamassa Riniä ja Katlaa postin takana, Rini oli innoissaan päästessään liikkeelle pitkän reissun jälkeen. Yllättäen Rini keksikin urmutusleikin, jota päätti ryhtyä kokeilemaan pikku-Katlan kanssa. Koirasta ilmenee uusia puolia aika ajoin.

Perjantaina lähdin aamusta Mallan ja Rinin kanssa Haukanniemeen lenkkeilemään pelloille. Malla sitten tosiaankin päätti maksaa potut pottuina Rinin edelliskertaisesta vieraanvaraisuudesta, sillä se ei lämmennyt yhtään Rinin leikkikutsuille. Sulassa sovussa kuitenkin kuljeksivat yhdessä. Sellaisen tunnin lenkin jälkeen tulimme takaisin, pakkauduttiin taas autoon ja lähdimme Ellin ja Rinin kera ajelemaan Tampereelle.

Tampereella menimme ensin käymään Marin luona Iidesrannassa, Rini varmaan muisti paikan, kun se rauhoittui niin nopeasti. Syötiin siinä ja vaihdettiin kiireisimmät kuulumiset, parin tunnin päästä minä suuntasin Rinin kanssa Minnan luo. Aika hyvin sinne löysinkin, vaikken koskaan ole Tampereella omin nokkineni ajellut.

Minnan luona lähdimme ihan ensin pienelle lenkille Pinin ja Rinin kanssa. Kaksikosta tulikin osuvasti parivaljakko "Prini" ;) Pini olikin oikein eloisa ja iloinen tyttö, ja hyvin koirat tulivat juttuun keskenään, vaikkeivät aiemmin ole tavanneetkaan. Siinä lenkkeillessä Minna vähän tarkasteli Rinin kehitystä, ja sellainen kuva mulle jäi, että suunta on ihan hyvä :) Takapää neidillä alkaa kuulemma olla aikalailla aikuisen mitoissa, mutta rintakehä ja pää tarvitsevat vielä aikaa.

Lenkin jälkeen Rini meni hetkeksi autoon, ettei Suffelin tarvitsisi ottaa pulttia vieraasta koirasta. Minä pääsin lällyttämään kymmenpäistä pentulaumaa, ihanaa! Pikkuisia koiranalkuja siellä olikin kehkeytymässä melkoinen määrä, ei käy Minnaa kateeksi parin viikon päästä ;) Samalla näin Millinkin livenä ihan kunnolla, ja hyvin oli neiti samanhenkinen kuin siskonsa Pini. Milli-rukan liikkuminen on vain vielä hiukan hankalaa kipsin takia, toivottavasti jalka paranee pian.

Minnan kanssa jutskattiin jokunen tunti, aikaahan sillä vierailulla olisi saanut kulumaan vaikka miten, mutta kello alkoi olla puolta yhdeksää illalla, joten Jyväskylään piti lähteä aikanaan suuntaamaan takaisin. Lyhyen pentujenlällytystuokion jälkeen kipusimme Rinin kanssa jälleen autoon, poimimme Ellin matkaan rautatieasemalta ja lähdimme seikkailemaan Tampereen kaduille etsien tietä Jyväskylään päin. Todettiinpa siinä samalla, että kun tarpeeksi pitkään ajelee eteenpäin, niin kyllä se oikea tie löytyy ;)

Tänään oli Jyväskylän näyttely, jossa katselin ensin karjiskehiä ja sitten siirryin aussiekehien puolelle. Pari esitystilaisuuttakin oli käsillä, mutta sitten loppupeleissä en joutunutkaan kehiin yhdenkään koiran kanssa. Olipa kiva tavata paljon tuttuja kehien laidalla! Näyttelykojuissa ei ollut mitään uutta tarjontaa, vaikka kovasti siellä yritin katsella, joten lähdettävä sieltä lopulta oli. Loppupäivä on mennyt enemmän ja vähemmän koomassa, jotenkin tämä reissaaminen väsyttää hirveästi pitkän työputken jälkeen. Rinillä on ollut tänään lepopäivä, mutta huomenna lähdetään pitkälle lenkille ja suunnittelinpa lähteväni tokoakin treenaamaan. Nähtäväksi toki jää, toteutuvatko treenit sitten vai eivät.