Töistä tuli kiire treeneihin, kun lupauduin lähtemään Miimin ja Marin kanssa kentälle yhdeltä. Tarkoituksena oli harjoitella Rinin kanssa kiintorullailmaisua ja katsoa, mitä se tykkää ampumisista.

Linnunlahden kentällä on suojeluharjoituksia varten rakennetut piilot, jotka soveltuivat oikein hyvin tähänkin harjoitukseen. Ihan ensin laitettiin Rinille kiintorulla kaulaan tosi löysälle, jotta sen oli helppo ottaa se suuhun. Miimi meni piiloon, lähetin Rinin etsimään, ja nopsaan löysikin (ei tuo nyt hirveästi vaadi, kun se kuitenkin näkee kentällä, minne ukko menee). Miimi sai venkslattua kiintorullan Rinin suuhun, tehtiin näyttö ja otettiin pari toistoa. Rinillä oli tähän hommaan tänään ihan liikaa virtaa, se kaahotti satanen lasissa minne sattui, ja rullaa tuodessa juoksi reilusti minusta ohi joka kerta, mitä se ei ole koskaan tehnyt. Mari tuli avuksi katsottuaan pariin otteeseen homman kulun. Kolmannella ukolla Rini alkoi päästä jo jyvälle, mitä sen piti tehdä. Yhteensä otettiin seitsemän pistoa, viimeiselle Miimi meni metsään, joka on kentän laidalla. Siellä Rini oli osannut ottaa rullan suuhun jo niin, että maalimies vain vie käden rullan alapuolelle. Siinäpä riittikin iloittavaa!

Ensi kerralle laitetaan metsään kiintorulla vielä tiukalle, pitäisi mennä kentällä tekemään homma vielä uudestaan ja varmistaa, että se toimii. En mielelläni veisi kiintorullailmaisua metsään, ennen kuin sen toimivuudesta voi olla varma.

Sitten otin Rinin kanssa seuraamista laukausten säestyksellä. Ne oli ekat harjoitukset, joissa liikkeiden lomassa ammuttiin, ja se näkyi. Rini kääntyi katsomaan laukausten suuntaan, seuraamispaikka lipsui ja se oli vähän ihmeissään. Sain sen seuraamaan kuitenkin, kun annoin uuden käskyn. Reaktiot pienenivät toistojen myötä, mutta vähän yllätti, että reaktio laukaukseen oli niinkin selkeä. Näitä pitäisi harjoitella useammin.

Lopuksi leikittiin Rinin kanssa vetoleikkiä wubballa, heittelin narupalloa, harjoiteltiin metrisen pk-esteen yli hyppäämistä ja A:n kiipeämistä. Metristä pitää harjoitella myös paljon, Rini on vähän epävarma ja yrittää kiertää esteen, ja jos sattuu hyppäämään, niin ponnistaa esteestä vauhtia. A:n sen sijaan kiipeää hienosti.

Loppupäivä ollaan ihan vaan oleskeltu kotosalla ja käyty välillä happihyppelyillä pihalla. Töissä on aivan järkyttävä viikko kiitos syysloman, ja mie oon ihan kuitti jo kahden työpäivän jälkeen. Onneksi viikonloppu häämöttää edessä.