Tämän kesän hakukausi alkoi tänään, kun jatkokurssit lähtivät pyörimään. Tosin jouduimme tälle kerralle muodostamaan ryhmiä vähän uudelleen, kun yhdessä ryhmässä oli seitsemän koiraa ja toisessa vaan kaksi. Miimi lähti Pamin ja Unskin kanssa toiseen ryhmään, joten meille jäi ohjaajan lisäksi Johanna ja Jesse, sekä Jenna Turbon ja Darran kanssa. Sää ei olisi voinut olla kurjempi ensimmäisissä harjoituksissa: satoi vettä, välillä luntakin, ja kylmä tuuli piti huolen siitä, että pian kaikki olivat läpimärkiä ja ihan jäässä.

Rinille muistui ihmeen hyvin hakumetsän toimintatavat mukaan. Se huusi innoissaan, kun tulin hakemaan sitä autolta, ja kiskomisesta päätellen se tiesi hyvin, että töihin oltiin menossa. Normaalisti kiskomisesta tulisi sanomista, mutta tänään katsoin sitä sormien läpi, jottei into pääsisi lopahtamaan (onkohan se tämän meidän neidin kohdalla mahdollistakaan?)

Ensimmäinen ukko otettiin muistikuvana, eli Rini näki ukon juoksevan metsään, vein sen sitten pois ja tultiin takaisin, kun ukko oli ehtinyt piiloonsa. Jos neiti oli kiskonut metsään tullessa, se ei ollut mitään verrattuna vauhtiin, jolla ukkoa piti päästä hakemaan ;) Lähetin Rinin etsintäreissulle, ja siitäkös soppa syntyi.

Lähetin Rinin melko keskeltä kenttää, Rini lähti hyvin metsään, mutta juoksi suoraan sinne, mistä oli nähnyt ukon lähtevän. En kuitenkaan kutsunut pois, kun se teki tosi hyvin töitä. Siellä se poukkoili minne sattui, mutta kovasti se oli tekevinään hommia ;) Yhdessä välissä näytti, että se sai hajun, se pyöri maalimiehen lähellä, mutta ei löytänyt. Välissä kutsuin sen pois, kun se tuli takaisin lähtöpisteelle, ohjaajamme sanoi lopuksi, että Rini saattoi tulla vaan keskilinjalle tarkistamaan, että oliko haju lähtöisin meistä. Toisella lähetyksellä neiti etsi yhtä intensiivisesti, tällä kertaa ukko lopulta löytyikin.

Meidän edellisistä rullantuontiharjoituksista on kulunut aika ja ikuisuus, mutta Rini vain nappasi nopeasti rullan ja toi suoraan mulle. Ihan yllätyin itsekin, kun näin sen tulevan hillitöntä kyytiä kohti rulla suussaan. Otin kiinni, lähetin näytölle. Näytölle lähtö oli vähän vaisu, Rini pysähteli vähän väliä tarkistamaan, että lyllertäähän se mamma perässä, ja jatkoi vasta kehotuksesta matkaa. Ukko kuitenkin löytyi ja neiti sai kovasti kehuja.

Toinen ukko meni piiloon sillä aikaa, kun mentiin näytölle. Teimme toisen lähetyksen niin, että ukko oli piilossa puun takana ja siirtyi merkistä kymmenisen metriä syvemmälle metsään koiran ja mun katsellessa keskilinjalla. Rini lähti tosi hyvin, mutta nenäänsä sen ei juuri tarvinnut ukon löytämiseen käyttää. Maalimiehenä ollut Johannakin sanoi, että ratkaiseva löytö tapahtui silmillä.

Kun pistot olivat olleet niin hyviä, päätin, että se riittää meille tältä erää. Treenin tarkoitus oli lähinnä muistutella mieleen hakumetsän asioita, ja hyvin ne näköjään vielä olivat takaraivossa, vaikka taukoa on ollut yli puoli vuotta.

Kenttätöiden jälkeen tehtiin vielä esineruutua. Rinin kanssa alustettiin hommaa siten, että ensin kävin heittämässä neidin katsellessa vähän matkan päähän sukan, jonka pyysin sitten hakemaan. Rini toi hyvin. Seuraavaksi vietiin hanska tallatulle, n. 20x20m alueelle, ja taas heitettiin niin, että Rini näki. Hanskan hakeminen toimi hyvin, ja onnistuneeseen harjoitukseen oli hyvä lopettaa treeni. Nyt pitäisi vaan kotona tehdä paljon esineruutua, jotta Rini oppisi sen idean.

Kouluttajalta saatiin noottia, että ne pk-liivit olisi hyvä hankkia piakkoin - mie onneton kun en ole vieläkään niitä saanut hankituksi. Näyttöliinakin olisi kiva saada, samoin enemmän irtorullia. Tähän saakka meillä on ollut näyttöliinana talutushihna ja Ellin tekemät viime kesäiset rullat ovat edelleen toimineet hyvin.

Aiemmin päivällä käytiin Marin ja Wallun luona, ja kaverukset pääsivät pitkästä aikaa riekkasemaan yhdessä. Tauko oli kuitenkin tehnyt ainakin Wallulle hyvää, sillä poika käyttäytyi herrasmiesmäisesti Rinin seurassa. Oli lisäksi ihmeellistä, että ennen joulua niitä olisi saanut juoksuttaa keskenään tuntikausia, eikä kumpikaan väsynyt millään, mutta tänään molemmista loppui virta jo vartin jälkeen. Rini on toisaalta vieläkin aika väsynyt viikonlopun touhuista, Wallu joutui puolestaan vähän kestämään Rinin kiukutteluita ;)