Tänään on taas liidetty. Koiraharrastusten kannalta merkittävin tieto on, että kohta päästään taas hakumetsälle! Olin tänään kuuntelemassa liikuntaopistolla Josepan infoa kesän maastokoulutuksista, jossa mm. muodostettiin uudet hakuryhmät. Meidän treeniryhmä onkin aika aussiepainotteinen, kun sinne tulee Miimi koirineen sekä Johanna ja Jesse. Treeniporukassa on myös edelliskesältä tutut bullmastiffit Turbo ja Darra omistajansa kera. Meidän uudesta vetäjästä en sitten tiedä mitään, yksityiskohdat selvinnevät, kunhan aloitamme harjoitukset toukokuun 5. päivänä.

Rinin juoksut alkavat olla voiton puolella. Neiti ei ole tiputellut pariin päivään, tosin tärpeistä kielivät idioottimainen käytös vastaantulevien koirien kanssa ja pienimuotoinen korvattomuuskausi. Lisäksi neiti on päättänyt ryhtyä itsepäiseksi, se hakeutuu ulkona takapihalle mentäessä aina autolle, eikä suostu tulemaan sisälle. Ilmeisesti luulee treeneihin pääsevänsä, jos kettuilee ;) Mie oon kylmän viileästi jättänyt sen hetkeksi ulos, sulkenut oven perässäni ja odotellut näkymättömissä käytävällä jonkin aikaa. Kummasti halu tulla sisälle kasvaa, kun Rini luulee tulleensa hylätyksi yksin ulos :D Neidin tekemättömyydestä en tosin voi syyttää kuin itseäni, ei vaan ole ehtinyt tehdä kauheasti mitään, kun mun pitää puoliksi asua konservatoriolla oopperaharjoituksissa.

Mie pohdiskelen yhä kahden vaiheilla, mennäänkö me BH-kokeeseen nyt keväällä vai vasta loppuvuodesta. Ilmoittautumisaika lähenee uhkaavasti, me ei olla treenattu BH:ta varten yhtään, mutta toisaalta siellä ei mitään ylivoimaisen vaikeaa ole. Toki on pari liikettä, joita sitten pitäisi jännätä. Voi kyllä olla, että suosiolla jätän sen kokeen loppuvuodelle, niin ei tarvitse arpoa, onnistutaanko vaiko eikö. Muuten ei olisi niin justiinsa, mennäänkö nyt vai syksyllä, mutta kun tokokoe sattuu olemaan puolitoista viikkoa myöhemmin, niin haluaisin laskea varman päälle.

Kevät näyttää yrittävän rantautua Joensuuhunkin, saa nyt tosin nähdä, onko tämä vain hetken huumaa ennen uusia lumipyryjä.