Tänään ajelimme jo aikaisin aamusta Juukaan tämän vuoden ensimmäisiin näytelmiin.

Aika: 1.3.08
Paikka: Juuka
Tuomari: Elena Ruskovaara
Arvostelu:
Erittäin feminiininen, tässä karvassa ja kehitysvaiheessa vielä keveänoloiselta vaikuttava reipas narttu. Hyvä luusto ja kootut käpälät. Tarpeeksi kootut mittasuhteet. Otsapenger voisi olla hiukan selvempi, muuten moitteeton pää. Ilmeikkäät korvat. Hyvä takaosa. Hieman edesasettunut etuosa, vielä litteä runko. Hyvä ulottuvuus sivuaskeleessa, erittäin ryhdikäs ja reipas esiintyjä. Teinityttö, joka tarvitsee aikaa. Erinomaisesti harjoitettu näyttelyyn.
Tulos: JUN-EH, JUK-2

Ausseilla oli pääosin punainen päivä, punaista nauhaa jaettiin aika avokätisesti. Unelma oli ainoa, joka sai ERIn, ja oli samalla ROP! Onnea Miimi ja Unski! Uroksia ei ollut kuin kaksi, kun Wallu ja Turre joutuivat jäämään pois. Rini hävisi junnukehässä Pyttikselle (Glenhouse's Orange Delight), mutta Pyttis olikin niin sievä, ettei meitä jäänyt harmittamaan :)

Kehien jälkeen kävimme vähän juoksuttamassa koiria. Rini ei tiennyt, kenen kanssa ryhtyä kilpaa juoksemaan, kun sen olisi pitänyt valita aussie-kavereiden, Mallan ja Miinan väliltä. Hyvin pitkään emme koiria isolla porukalla juoksuttaneet, kun ihmisillä alkoi olla kylmä ja halu lähteä kotiin. Me kävimme Ainon kanssa vielä tarpomassa umpihangessa koirien kanssa, joten Rini on saanut hiukan pitää hauskaakin. Näyttelyssä jaettiin myös eilen päiväyksestä menneitä luita, jollaisen otin Rinille - sen neiti sai syödä heti kotona palkkana hyvästä työstä.

En taida enää jatkossa ottaa palloa kehään houkuttimeksi seisomiseen - käsi on nääs aika mustelmilla ;) Namit taitavat jatkossakin olla se helpoin juttu. Rini seisoi kyllä skarppina, se esiintyi tosi upeasti ja arvostelu oli hyvä, joten vaikka ERI jäi saamatta, niin ei harmittanut. Saatiinpahan hyvä syy jatkaa näyttelyissä kiertämistä ;)

Rini oli tänään viimeistä kertaa junioriluokassa, ensi kerralla se menee jo nuorten luokkaan. Ensi kerta on näillä näkymin Joensuussa toukokuussa.

Näyttelyn jälkeen treffasimme vielä Mallan siskon Neetin, jota ei olla nähtykään sen jälkeen, kun se luovutusikäisenä lähti Miinan ja Ainon poppoon hellästä huomasta. Kylläpä Neetistä olikin kasvanut upea neitokainen! Neeti oli kyllä jo pentuna niin upean värinen, ettei ihmekään, kun neiti oli nytkin niin upea ilmestys. Neeti ei potenut ainakaan ujoutta: se kävi vuorollaan suukottelemassa kaikki ja tuli oikein mielellään rapsuteltavaksi. Malla ei siis olekaan sisarusparven ainoa pusuttelijatyttö :) Neeti oli perinyt paljon Miinan ilmettä ja ennen kaikkea luonnetta, se oli hyvin rauhallinen meidän "vieraiden" keskuudessa, vaikka se on asustanut korvessa lammastilalla koko ikänsä. Räpsin Ainon kameralla liudan kuvia, toivottavasti niiden joukossa olisi jokunen onnistunut otos. Ehkäpä Aino lähettelee kuvia Nepsukasta minullekin päin, kunhan saa kamerasta siirrettyä kuvat koneelleen...