Tänään on taas lenkkeilty. Aamulla lähdettiin yhdentoista jälkeen kävelemään Karsikkoon autoa hakemaan, ja autonhakureissusta meinasi kyllä tulla jotain äärimmäisen mielenkiintoista. Yöllä oli yhtäkkiä ollutkin pakkasta vähän odotettua enemmän, joten auto oli umpijäässä. Kuskinpuolesta ovea ei saanut auki millään, pelkääjänpaikan puolella ovi oli jo valmiiksi auki. Voi sitä kaunista päivää, kun pääsen eroon tuosta vanhasta romukasasta... Noh, ei auttanut kuin taiteilla itsensä pelkääjän paikalta kuskin puolelle, käynnistää auto ja laittaa lämmitykset täysille. Auto sai olla käynnissä hyvän aikaa, ennen kuin se alkoi sulaa. Liikenteeseen lähdettiin heti, kun ovet aukenivat kunnolla ja pysyivät kiinni.

Ajosäässäkin olisi ollut paljon toivomisen varaa. Kunnon myräkkä oli tulossa ainakin tuulen perusteella, tuuli yritti kovasti heitellä autoa minne sattui. Pääsimme Rinin kanssa kuitenkin turvallisesti perille Liperiin Miimin luo. Elina tuli meidän perässä Turren kanssa, sitten lähdettiinkin lenkkeilemään :)

Metsässä oltiin suojassa tuulelta, ja oli aivan ihanaa lenkkeillä uusissa maastoissa. Pamista ja Rinistä tuli ihan bestikset, ja me saatiin moneen kertaan naureskella koirille ja niiden touhuille. Rini oli aika viehättävä irvistellessään Pamin edessä leikkiin hakien. Turre kulki uskollisesti Pamin jäljessä tai vieressä - Pami taitaa edelleen olla Turren mielestä sen elämän nainen. Rini oli jatkuvasti taistelemassa Turren kanssa Pamin huomiosta. Unski nautti selvästi lenkkeilystä, muttei ollut niin kiinnostunut nuorten leikeistä, että olisi mennyt mukaan. Rini-rontti ratkaisi asian sitten silleen, että aina, kun Unski-rukka sattui kävelemään edessä, niin neiti vaan jyräsi yli. Rinin periaatteisiin ei tänään muutenkaan kuulunut väistäminen, vaan se jyräsi muita alleen sen, minkä ehti, eikä sillä ollut mitään väliä, oliko edessä ihminen vai koira.

Lenkillä meni pari tuntia, mielellään olisimme olleet pitempäänkin, mutta mun piti olla neljältä hakemassa Elisaa iltapäiväkerhosta ja Eveliinaa tarhasta. Rini loikoili rennosti pelkääjänpaikalla koko matkan ja jaksoi tuskin nousta katsomaan, minne käännyttiin. Sitten neiti kummasti virkistyi, kun pikkuväkeä alkoi tulla autoon. Me käytiin viemässä Elisa ja Eve kotiin, sitten suunnattiin omaan kotiin, jonne Rini sai jäädä nukkumaan kaupunkikierroksen ajaksi.

Löysin Advancea Itä-Suomen Lemmikkikeskuksesta, joten se on nyt taas meillä ruokana kokeilulla. Hyvin se ainakin maistui, jos ei mitään muuta :) Kauppareissun aikana myrsky ehti Joensuuhun asti, lunta tuprutti niin sankasti, ettei vastaantulijoista olisi tiennyt mitään, jos niillä ei olisi ollut valoja autoissa. Tuuli oli kylmä ja napakka, myrsky jaksoi meuhkata jokusen tunnin, mutta iltaan mennessä selkeni taas.

Huomenna on siivouspäivä (vihdoinkin) ja lauantaina viimein kauan odotettu agilityn teemapäivä!