Mulla siis. Selkä ei kotona osoittanut hillittömiä merkkejä kipeytymisestä, mutta sitten, kun ulos päästiin, alkoi aikamoinen hampaiden kiristely.

Tänään tuli vastaan taas näitä kerrostalossa asumisen ihanuuksia. Olimme juuri lähdössä pihalle, aukaisin oven ja käytävällä seisoo siivooja. Lattia oli juuri vahattu. Koiran tassuille vaha on tietysti myrkkyä - puhumattakaan sitten siitä, että Rinillä on anturat melkein vereslihalla. Eipä sitten auttanut kuin nostaa neiti syliin ja kantaa portaat alas. Tässä hyvin lyhyt oppimäärä lääkärin määräysten rikkomisesta.

On hetkiä, jolloin mie mietin, onko tuo Rini ihan tervejärkinen. Tänään oli yksi niistä hetkistä. Se veti ihan hullunkiilto silmissä rallia ulkona niin, että lumi vain pöllysi ympärillä, se sukelteli hankeen, teki kamikaze-hyppyjä ja vaikka mitä. Rinillä oli vähän liiankin hauskaa ulkona :) Pari kertaa olin varma, että lennän nurin hankeen, kun Rini teki surmansyöksyjä minua kohti ja väisti vasta viime hetkellä sivuun. Neidillä kun on vielä se kummallinen tapa kääntyä hypätessään poikittain, niin monesti Rinin pää törmäsi sitten mun jalkaan. Ihme masokisti. Metsässä alkoi parhaimmissa paikoissa olla lunta nilkkaan asti, joten ehkäpä se talvikin tulee vielä kunnolla.

Maha oli mennyt sekaisin uudesta ruuasta, mikä ei sinänsä tullut yllätyksenä, mutta harmitti silti. Neiti pääsi pesulle heti, kun kotiin päästiin. Pitänee lisätä Royal Caninin määrää annoksessa ja pienentää Eaglea, niin josko se siitä tasoittuisi.

Perjantaina menemme eläinlääkärille näyttämään noita tassuja.

Muoks//

Rini on ollut ihan porsas. Eiliseltä ostosreissulta tarttui mukaan pieni pahvirasiallinen belgialaista suklaata, jonka sitten otin erilleen muista ostoksista. Esittelin tänään sitä suklaarasiaa kämppiksille ja jätin sen vierelleni (makasin siis olkkarin lattialla patjalla). Rini tuli siihen kans ja katsoi, mitä teen. Uppouduin katsomaan telkkaria hetkeksi, aloin sitten hetken päästä miettiä, että mitä se Rini mekastaa. Porsas oli ottanut sen suklaapaketin tassujensa väliin ja oli juuri aloittamassa sen repimistä, kun saavuin pelastamaan sekä koiran että suklaat. Neiti yritti varkautta vielä toistamiseen, mutta jäi kiinni siitäkin. Nyt suklaat ovat visusti tallessa Rinin hampailta.

Toinen episodi oli illalla, kun olin neulomassa pitkästä aikaa. Istuin tietokoneen ääressä ja luin netistä jotain juttua. Rini tuli siihen vierelle dodonsa kanssa ja haki leikkimään. En sitten juuri siihen hätään ryhtynyt leikkiin, mistä Rini tietenkin kimpaantui. Jossain vaiheessa aloin miettiä, että miten neulontalankaa oli niin vaikeaa vetää lisää. Eikö se lankakerä ollut jo Rinin hampaiden välissä! Ihan uskomaton elukka. Nyt se sentään on rauhoittunut, kun sai naudan nilkan pureskeltavakseen. Tyytyväinen rouskutus kuuluu vaan tuolta Rinin uudesta mielipaikasta: käytävän muovimatolta.