Päivä alkoi mukavasti aussietreffeillä! Olipas ihana tavata kaikkia pitkästä aikaa! Paikalla olivat Rinin lisäksi Mari ja Wallu, Miimi ja Pami, Unelma, Unnu ja Pirre, Hanna ja Jatsi, Elina ja Turre sekä Hilkka ja Kiri. Lauma näytti ihan hurjan isolta, kun se liikkui ympäri Joensuun keskustan koirapuistoa - ja onhan se iso!

Rinillä oli hauskaa, vaikka neiti tulikin kotiin ihan litimärkänä ja turkki ihan rastoilla. Jatsi piti Rinille kovaa kuria, Wallukin pyöritteli työkseen ja sitten olivat lisänä vielä vierailevat tähdet, jotka uskoivat Rinistä saavansa helpon morsmaikun. Neiti on saanut kunnolla juosta tänään. Hauska oli seurata, miten koirat muodostivat omia ryhmiään, joissa hauskanpito sitten jatkui. Unnu-raukka ei juuri uskaltanut Miimin viereltä lähteä: Unnun omistaja kun lähti ulkomaanmatkalle ja Joensuun koirat ovat Unnulle vielä aika vieraita.

En ole Kiriäkään tainnut nähdä sitten kesän jälkeen, ja huimasti on tyttö kasvanut. Kiristä on tullut oikea kaunokainen! Nauratti kovasti katsella, kun Kiri oli kaikkien menossa aina mukana ja silti sillä oli aikaa käydä pikaisesti aina moikkaamassa ihmisiäkin. Ihana tyttö!

Pamilla ja Turrella oli selvästi joku ihan oma juttunsa meneillään, eikä siihen seuraan muita kaivattu. Pamin sulhovalinnassa ei ollut muuta vikaa kuin sulhon hyvin nuori ikä :) Turre ei sitten muita tyttöjä halunnut katsellakaan, kun Pami oli niin ihana.

Wallu ja Rini riehuivat pääasiallisesti kahdestaan, vaikka olisi ollut uusiakin leikkikavereita tarjolla. Sellaisessa välissä, milloin Rini ei Wallun kanssa leikkinyt (Wallu kun ihastui kovasti myös Pirreen), oli neiti bluemerle -syndrooman uhrina tai muuten vaan satanen lasissa menossa.

Koirapuistossa meni aikaa taas reilu kaksi tuntia, harmitti kovasti, kun sää oli niin kehno ja sateinen. Otin alkuun pari kuvaa, mutta vähän luulen, ettei niistä ole mihinkään, kun kuvausolosuhteet olivat niin huonot. Unnu taisi olla ainoa, joka puistosta lähti lähes kuivana, kaikki muut vuorollaan pyöriteltiin.

Rinillä on joku kengurukausi menossa, se hyppii ihan holtittomasti niin vieraita kuin tuttujakin päin. Kotona neiti onneksi osasi jo rauhoittua - syytä onkin kaiken tuon riehumisen jälkeen. Pitkä ulkoilu teki ainakin Rinille hyvää: neidin maha on edelleen tosi löysällä, huomenna pitää käydä ostamassa piimää, jotta saan annettua Tehobaktia. Toivottavasti se vähän auttaisi tuohon löysään mahaan.

Pitänee tästä lähteä keittiöön kakunpaistoon Rinin kanssa... sikäli, kun neiti jaksaa nousta ylös ja vaihtaa huonetta.