Hoitolaisemme Raia ja Olivia lähtivät tuossa vajaa tunti sitten, ja talo on taas hiljaisen rauhallinen. Aamulla ehtivät kaikki kolme kuitenkin riehua keskenään, joten ei ihan harakoille mennyt yhdessäolon aika. Rini ja Raia tulivat yön ja aamun hyvin toimeen, eikä purinoitakaan tarvinnut kuunnella. Oli siinä eilisessä tarpeeksi.

Tuntuu ihan oudolta olla ylhäällä jo tähän aikaan, kun meidän normaali aamurytmi on ollu jotain ihan toista menneiden viikkojen aikana. Paljon parempi rytmi tää kyllä olisi, kun saisi itsensä vaan kiskottua ylös sängystä ihmisten aikoihin. Harmi vaan, kun nuo lääkkeet nukuttaa niin kauheasti; vaikka sattuisikin sellainen aamu, että saisi itsensä nousemaan aikaisemmin, niin se lääke kyllä saa ruudun pimenemään aika nopeasti uudelleen.

Kolmikko nukkui yön tosi rauhallisesti. Mie hössötin illalla, kun mulla ei ollu huoneessa edes mattoa lattialla, että eihän ne koirat voi ilman minkäänlaista alustaa nukkua. Rinillä oli boksissa matto, tosin neiti sai tulla ja mennä sieltä niin kuin tahtoi, toisin kuin mitä olin ensin suunnitellut. Kaivelin sitten kaappien kätköistä Rinin makuualustan, jonka kulman neiti repi kerran yksin ollessaan: se kelpasi Olivialle. Raialle metsästin kaapista Rinin tyynyn, jonka neiti muuten myös oli repinyt nuorempana yksin ollessaan. Heitin tyynyn päälle tyynyliinan, sen parempaa nukkumapaikkaa ei Raia tiennytkään. Rini nukkui mun sängyn lähettyvillä koko yön, ilmeisesti se piti vahtia, että mamma saisi rauhassa nukkua huligaaneilta :)

Aamulla mulla oli kello soimassa vähän ennen yhdeksää, heräsin kyllä reippaasti ennen sitä Raian elämöintiin. Raia on selvästi tottunut nousemaan melko varhain, se kävi kiltisti yötä varten jättämilläni papereilla tarpeillaan ja alkoi sitten kiusata Oliviaa. Olivia ei kiusaamista jaksanut kuunnella, joten se alkoi ölistä. Raia keksi nopeasti uutta kivaa tekemistä, ensin se veti yhden kirjekuoren tuolin päältä ja alkoi repiä sitä. Pelastin meidän Jyväskylän näyttelypaperit pentunaskaleilta, sitten Raia löysi jostain paperitupon. Senkin keräsin parempaan talteen. Raia rauhoittui tyynylleen nukkumaan, kello soi, vähän aikaa makoilin vielä sängyssä ja nousin sitten laittamaan Raialle aamupalaa.

Käytin Olivian pihalla pienellä lenkillä sillä aikaa, kun Raia söi mun huoneessa suljettujen ovien takana välttääksemme rähinöitä Rinin kanssa. Raia ei tietenkään ryhtynyt syömään, ennen kuin tulimme Olivian kanssa takaisin: Raia kun jäi oven sulkeuduttua raaputtamaan ovea ja vinkumaan. Oli se rauhoittunut aika nopeasti, kun se makasi tyynyllään ihan tyytyväisenä, kun tulimme takaisin. Kun Olivia oli taas huoneessa, Raia pystyi aloittamaan syömisen. Ruokailu oli kyllä hyvin pitkälle Olivian kiusaamista, Raia söi hitaasti, otti suuhun pari nappulaa, sylki ne lattialle ja sieltä söi ne hyvin laiskasti yksitellen. Olivia tietysti vahti vähän väliä volisten vieressä, että jos sillekin jäisi ruokaa. Volinassa oli sellainen "ei noin saa tehdä ruualle!" -sävy. Noh, Olivialla oli hyvä aamu, sillä se söikin yli puolet Raian annoksesta parempiin suihin.

Mie lähden kohta porukoille isänpäivää viettämään, Rini jää siksi aikaa talonvahdiksi Heikin kanssa. Aamulla otettu lääke alkaa taas nukuttaa, näinköhän sitä jaksaa valvoa päivän ilman päikkäreitä... Tänään olisi ollut Poks ry:n järjestämä mätsäri maneesilla, mutta tällä kertaa se on pakko jättää väliin, vaikka olisin sinne halunnutkin. Ensi viikonloppuna on sitten vuorossa jo Jyväskylän näyttely, joten pitää kerätä voimia sinne.