Ihana koe, jota jännitin ihan älyttömästi. Onneksi paikan päällä jännitys katosi kokonaan, joten pääsi reippaasti ja rennosti tekemään. Rinin upea pisterivi meni seuraavasti:

Luoksepäästävyys 10x1 = 10
Paikalla makaaminen 8x3 = 24
Seuraaminen kytkettynä 9½x2 = 19
Seuraaminen taluttimetta 9½x4 = 38
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10x2 = 20
Luoksetulo 10x3 = 30
Seisominen seuraamisen yhteydessä 0x2 = 0
Estehyppy 10x2 = 20
Kokonaisvaikutus 10x1 = 10

Yhteensä pisteitä siis 171, ykköstuloksen sillä olisi virallisissa kokeissa saanut. Suurin ilonaihe olivat seuraamiset: seuraaminen sujui niin upeasti, etten edes palkannut. Puolikkaat pisteet menivät edistämisestä: Rini jäi puoliksi mun eteen istumaan aina, kun liike piti pysäyttää.

Paikkamakuusta lähti kaksi pistettä, kun Rini tarvitsi kaksi käskyä maahanmenoon. Neidin huomio oli hommiin ryhtymisen aikaan jossain ihan muualla, joten se ei ollut kuulevinaankaan ekaa käskyä. Kauhua aiheutti paikkamakuussa vielä se, että Rinin vierestä lähti jackrussellinterrieri hirveällä vauhdilla mammansa perään. Rini katsoi koiraa ihan ihmeissään ja katsoi sitten mua: "saako noinkin tehdä? Saanko miekin tulla?!" -ilmeellä. Jännitin vielä vähän lisää, kun toisella puolella labris nousi sitten istumaan terrierin lähdettyä, se vinkui koko ajan, nousi seisomaan, lähti tulemaan vastaan, mutta pysähtyi. Rini pysyi kuitenkin paikallaan, välillä se vaihtoi levottomana kylkeä, mutta yhtä kaikki pysyi paikallaan.

Liikkeestä seisominen meni tänään nollille, kun Rini päätti seisomisen sijaan mennä maahan. Käskynannossa saattoi mulla olla ongelmia, en yhtään muista, muistinko sanoa käskyn iloisesti ja kevyesti. Seisominen on kuitenkin helpompi opettaa varmemmaksi kuin ryhtyä tässä vaiheessa itkemään seuraamisia. Nyt pitää vaan seuraamista vahvistaa edelleen runsailla nameilla ja jatkaa samaan malliin.

Luoksetulo olisi voinut olla vauhdikkaampi, mutta silti saimme kympin. Rini alkoi jo puolessa välin matkaa ennakoimaan pysähtymistä, se tosin osasi pysähtyä hyvin eteeni ja siitä mennä nätisti sivulle. Olin tosi tyytyväinen.

Muuten liikkeet menivätkin oikein mallikkaasti, ei valittamista. Hyvillä mielin voi lähteä viralliseen kokeeseen parin viikon päästä. Nyt pitää vaan treenata sitä, ettei palkkaa (seuraamisesta en tosin jätä sitä pois kuin vasta sitten kokeessa, kun se sujui noin hyvin) ihan kaikesta, ja pitää hioa lisää jääviä liikkeitä. Rini sai työn päätteeksi ansaitsemansa nakin, illalla odottaa iso annos ruokaa nakkien kera ja omenankin kämppis Rinille lupasi palkkioksi hienosta suorituksesta.

Mari ja Wallu olivat meitä kannustamassa kokeessa, Rini sai treenin päätteeksi riehua Wallun kanssa. Molemmat vetivät onnessaan riemurinkiä kentällä, Rini veti sellaista hepulia, ettei sillä ollut korvia. Vaan oli neiti ilonsa ansainnut :)