Rankan peliviikonlopun jälkeen piti pistää pillit pussiin ja palailla takaisin arkeen. Olimme Rinin kanssa viikonlopun Karsikossa kylässä, ja uudessa paikassa riittikin Rinille ihmeteltävää pariksi päiväksi. Tänään sitten saatoimme Ainon juna-asemalle, käväistiin äkkiä kotoa hakemassa meidän käyttämätön fleksi, jonka sitten luovutimme Ainolle Miinaa varten toivon mukaan parempaan käyttöön kuin vaan hyllyyn pölyttymään (meillä sen tarkoitus on ollut pölyttyä kaapissa). Asemalta tallusteltiin Linnunlahden koulutuskentälle, jonne olimme sopineet treenit pienellä porukalla.

Harjoiteltiin taas pistoja ja näyttöjä. Rini oli kolmesta koirasta viimeisenä. Kova helle ja auringonpaahde vaivasivat Roihua ja Mioa, Rini sen sijaan ei ollut helteestä moksiskaan. Kun kentälle päästään, se on vakava juttu. Siellä tehdään töitä. Töiden tekeminen on muuten meillä satanen lasisssa juoksemista ja touhuamista.

Teimme kolme pistoa, samalla kolme näyttöä. Rini huusi kuin paraskin vinkuintiaani, kun ensimmäinen maalimies lähti rullan ja makkaroiden kanssa kentälle sellaisen 15 metrin päähän. Lähetin hakemaan. Älyttömän hyvä lähtö. Rini huomasi maalimiehellä, että hei himskatti, tällähän on rulla! Rulla suussa neiti sitten lähti viipottamaan koulutuskentän siihen päähän, mikä oli mahdollisimman kaukana musta. Kiitti vaan, eläin. Kyllä se sieltä tuli takaisin, kun suvaitsi tulla. Rullan luovutuksesta meidän piti keskustella, mutta loppupelissä rulla oli mun taskussa, koira istui sivulla ja oli valmis lähtemään näytölle. Sanoin "näytä", ja eikö koira jo ole puolimatkassa pinkomassa takaisin maalimiehelle. Se on ihan oikeasti tajunnut, mitä "näytä" tarkoittaa.

Toisena maalimiehenä meillä oli Elli. Tästä lähtien meillä EI OLE tuttua ihmistä maalimiehenä. Huuto oli taas maalimiehen lähtiessä lähes sydäntäsärkevää (mamman mielestä siis lähinnä ärsyttävää). Lähtö oli tosi hyvä, Rini otti rullan, lähti tulemaan mua kohti, mutta päättikin lähteä takaisin! On siinä elukka. Sinne se vaan meni mielistelemään ja kiehnäämään ja näyttelemään tutulle, kuinka ihana rulla hänellä on suussa, eikä hän aio sitä ainakaan mammalle tuoda. Mie sain vähän huudella, että neiti suvaitsi tulla rullineen mun luo. Tuli se kuitenkin. Hetkeä myöhemmin oltiin molemmat taas juoksemassa näytölle, Rini teki varmaan kahden metrin loikkasyöksyn maalimiehelle loppukiriksi päästäkseen suoraan maahan makkaransyöntiä varten.

Kolmas maalimies oli taas vieraampi. Päätin kokeilla koiran tullessa takaisin maalimieheltä keskilinjalle palkkaamista lelulla namin sijaan. Rini oli lähdössä maalimieheltä rullan kanssa, mutta tajusi sitten, että hei, maalimiehellä on muuten makkaraa, ja Rinin pitää saada ne NYT. Mie heiluin keskilinjalla rullan kanssa ja huutelin koiraa tulemaan. "Emmä voi mamma tulla, kun maalimiehellä on makkaraa!" Lähti neiti lopulta rullansa kanssa mua kohti, ei Rini tosin tajunnut lainkaan, että mulla rulla oli kädessä leikitystä varten. Vähän reviteltiin, kun neiti juoksi ohi ja vahingossa näki mun rullan, maalimieheltä tuotu rulla lensi maahan. Pyysin Rini sivulle, lähetin näytölle ja sitten taas juostiin. Rini kyttäsi koko matkan maalimiehelle mua siltä varalta, että mulla olisi se rulla ollut näkösällä.

Intoa maalimiehelle menoon ei siis puutu, nyt pitää keksiä jotain, jolla vahvistan sitä intoa tulla takaisin mun luo. Huomenna kokeillaan hakutreeneissä hakua ilmaisun kera, varmaan otan palkaksi taskuun kissanruokaa... Katsotaan. Sekin lelupalkka voisi toimia.

Treenien jälkeen Rini ja Mio saivat vähän juosta ja riehua raviradalla, lopuksi käytiin uittamassa koirat rannassa. Lapustettiin rantaa pitkin takaisin Karsikkoon, herkuteltiin tosin matkan varrella jäätelöllä. Karsikossa käväistiin porukoiden luona, mie kävin kylpemässä, sen jälkeen ajeltiin autolla väsyneinä kotiin. Valehtelematta ollaan tänään n. 10 km kävelty Rinin kanssa, siihen vielä treenit päälle. Luulisi unen maittavan (Rinille ainakin maittaa).

Vaihdettiin taas ruokalajia, kun meidän Mastery-penturuoka pääsi viimein loppumaan. Harmittelen edelleen, että se Advancen tuonti loppui. Nyt kokeillaan ProPac (vai onko se ProFormance, en muista) lammas-riisi-aikuisruokaa. Pienten maistiaisten perusteella ruoka maistuisi, saa nyt sitten nähdä, millaista jälkeä ruoka jättää pitemmällä tähtäimellä. Myyjä kyllä vakuutteli, että tuo ruoka olisi lähimpänä Advancea (munhan piti pyytää apua, kun en niistä miljoonista ruokasäkeistä osannu valita sitä parasta mahdollista). Kokeillaan ja katsellaan.

Rini on sitten ilmoitettu Kuopion näyttelyyn 4.elokuuta. Siellä siis debyyttimme junioriluokassa. Siihen on onneksi vähän yli kuukausi vielä. Joensuun näyttelyyn meidän piti mennä molemmille päiville, mutta näillä näkymin sitten menemmekin vain toisena päivänä...