Olipahan taas urakka. Kyllä se ui, ei siinä mitään, mutta mamma on uimakerhon jälkeen sen näköinen, kuin olisi paininut tiikereiden kanssa. Koira repi kynsillään mut vereslihalle tuosta solisluun tienoilta, käsivarsista, selästä...

Mutta kivaa oli. Rinin tekniikka on vielä vähän hakusessa, mutta kyllä se sieltä kehittyy. Mamman on ensin vaan paranneltava haavansa, ennen kuin siitä on taas uimaan... Saa nähdä, millaisen kauluspaidan saan tunkea päälle huomiseen näyttelyyn, ettei tarttee sanoa kenellekään "ei, ei meillä Rinin kanssa mitään ongelmia ole!" :)