Olimme Rinin kanssa tekemässä sen debyyttimme tokokentillä viimein virallisesti. Tuomarina Tuire Marjamäki-Askolin, joka noudatti kohtuullisen tiukkaa linjaa, mutta oli oikein mukava ja reilu.

Tulosrivi näyttää tältä:

Luoksepäästävyys 10x1= 10
Paikkamakuu 10x3 = 30
Seuraaminen taluttimessa 8x2= 16
Seuraaminen taluttimetta 7x4 = 28
Liikkeestä maahanmeno 9x2 = 18
Luoksetulo 9½x3 = 28½
Liikkeestä seisominen = 9½x2 = 19
Estehyppy 9x2 = 18
Kokonaisvaikutelma 9x1 = 9

Yhteensä 176½ pistettä ja ykköstulos!

Koottujen selitysten vuoro :)

Luoksepäästävyydessä ja paikkamakuussa ei oikeastaan ole kommentoitavaa. Paikkamakuu oli Rinille muita koiria haasteellisempi, kun mun piti kenottaa kaksinkerroin siellä maneesin toisessa päässä selän takia.

Mua ei kokeeseen mennessä jännittäny mikään muu kuin seuraamiset. Rini oli meidän viimeisissä treeneissä (n. viikko ennen koetta) sitä mieltä, että seuraaminen on syvältä, eikä se jaksa siihen keskittyä. Koepaikalla Rini oli ihan into piukeana taas, eikä sillä ollu ekaan tuntiin minkäänlaisia korvia kuunnella, mitä sille sanoin. Omaan suoritusvuoroon mennessä korvat olivat tulleet jotakuinkin takaisin, mutta Rini noudatti ilopillerin elämänvakaumusta, eikä jaksanut ottaa pulttia mistään. Siihenhän me pyrimmekin: että koiralla on hauskaa, koska se on koko jutun suola.

Hihnassa seuraamisessa Rinillä oli tosi hyviä seuraamispätkiä, mutta intoa oli edistämiseen saakka. Ekan pysäytyksen jälkeen Rini korjasi perusasentonsa, mutta sen jälkeen se aatteli, ettei maksa vaivaa :) Rini edisti hiukan koko seuraamiskaavion ajan, ainakin täyskäännös oli melko väljä. Silti saimme kivat pisteet!

Vapaana seuraamisessa tuli huomattua, ettei toko oikeasti ole tosikkojen laji, koska me tarvittiin sitä huumoria oikeasti tänään. Rini käveli melkein koko oman mittansa verran mun edellä, mikä teki vasemmalle kääntymisestä pikkuisen vaikeaa. Rini ratkaisi homman jatkamalla eteenpäin, kun mie käännyin. Rini katsoi mua ihan ihmeissään, tajusi sitten virheensä ja esimerkillisenä tokokoirana korjasi virheensä tulemalla takaisin vasemmalle puolelle heittämällä hyrrää. Pieni pätkä seuraamista meni ihan hyvin. Sitten piti juosta. Sepäs se Rinistä vasta kivaa olikin! Rini pomppi ihan onnessaan mun vierellä, loikat taisi olla mun pään korkeudella. Perusasennoista ei ollut tietoakaan, kun se istui vinossa mun edessä. Tuomarilla riitti onneksi (ehkä omasta kokemuksesta?) huumoria meidän suoritukselle, ja saatiin ihan hyvät pisteet vapaana seuraamisestakin.

Liikkeestä maahanmenosta koira olisi ansainnut kympin. Mie mokasin käskynannossa: annoin käskyn paljon kovemmalla äänellä kuin millä olin aiemmat antanut, ja siitä tuomari sakotti yhden pisteen.

Mun olis tehny mieli nauraa, kun tuomari sanoi meidän luoksetuloa vauhdikkaaksi. Sehän ei siis ollut vauhdikas laisinkaan. Puolikas piste meni eteen istumisesta, kun Rini jäi aika kauas.

Liikkestä seisominen olisi ollut kympin suoritus, jos Rini olisi istunut sivulle vähän nopeammin.

Estehyppy meni hienosti, taas meni pisteitä, kun Rini odotutti taas ennen kuin suvaitsi laskea söpön aussiepyllynsä maahan.

Kokonaisvaikutelmasta saimme yhdeksän. Tuomari piti Rinin työskentelystä ja innosta tehdä, mutta ei voinut antaa täysiä pisteitä, kun seuraamisissa meillä oli se paikka niin hakusessa. Mutta heti, kun se paikka-asia saadaan kuntoon, niin saadaan häneltä kymppi yleisvaikutelmasta :)

Mie oon ihan onneni kukkuloilla. Emmepä olisi kovin paljon paremmin voineet korkata meidän tokouraa, kun Rini sijoittui pisteillään kolmanneksi! Miimi ja Pami sijoittuivat 180 pisteellä toiseksi kunniapalkinnon kera, ja suuri ilo oli, kun Aino ja Miina saivat upean ykköstuloksen 182:llä pisteellä ja heillekin kunniapalkinto mukaan kotiin! Onnea! Me pokattiin aika upea kolmoisvoitto!

Minun ja Rinin menestys ei suinkaan päättynyt siihen. Saimme vielä P-K:n Kennelpiirin kunniapalkinnon pokaalin muodossa, kun olimme parhaiten sijoittuneet ensikertalaiset! Ei voinut kuin mykistyä, ei sitä voi uskoa oikein vieläkään. Fiilis on aivan mahtava ja mie leijailen taas täällä jossain pilvien tasolla... :)

Huomenna menen ortopedille selvittämään selkävaivaa, ja jos se nyt kallistuisi sinne leikkauksen puolelle, niin ihan hyvä tulisi. Rinillä ei ole nyt edessä tälle vuodelle kuin kaksi näyttelyä, uusiin kokeisiin en ole uskaltanut ilmoittaa, kun ei tiedä, miten tän selän kanssa käy. Mutta heti, kun ollaan taas kunnossa, lähdetään uudestaan kisaamaan! Luultavasti tämän vuoden puolella emme enää pääse rientoihin mukaan, mutta toivottavasti sitten heti ensi vuoden alusta.